Suomessa keskustelu sukupuolten lukumäärästä on epäonnistunut. Suuren vastuun epäonnistumisesta voi kohdistaa niin sanottuun vakiintuneeseen mediaan, lehdistöön, verkkolehtiin ja sähköiseen mediaan eli pääasiassa televisioon. Ongelmallista on myös se, että biologian, lääketieteen ja aivotutkimuksen tutkijat ottavat julkisuudessa niin vähän kantaa asiaan, ja siksi asia pysyy jatkuvasti omituisena ja epätieteellisenä kiistan aiheena. On myös vaara, että epämääräinen kielenkäyttö sukupuolten määrästä vähentää tieteen ja tutkimuksen arvostusta ja yliopiston vastaisuutta yleisön keskuudessa, kuten eräs tutkija huolestuneena toteaa.
Keskustelu sukupuolten määrästä käynnistyy aika ajoin, kun asiaa kysytään poliitikoilta. Koko väestöä koskevissa kyselyissä tieteen näkemyksen eli kahden sukupuolen puolella on yli puolet vastaajista. Päättäjiksi nousseissa poliitikoissa saattaa enemmistö olla useamman kuin kahden sukupuolen kannalla.
Väite on yleensä kuulunut seuraavasti. Sukupuolia on enemmän kuin kaksi.
Miksi tällainen kysymys/väite pitää esittää poliitikoille, tai miksi ylipäätään toimittajille tai median toimitusten johdolle kysymys tulee mieleen? Vastaus on aivan ilmeisesti se, että media on aihepiirissä valtavan ulkopuolisen painostuksen kohteena. Seksuaalivähemmistöjen järjestöt ja jopa yliopistojen niin sanotun sukupuolentutkimuksen parissa työskentelevät tutkijat pitävät asiaa jatkuvasti esillä. Saattaa olla niin, että median piirissä on myös näitä sukupuoliaktivisteja.
Itse asiassa mielipidekyselyiden järjestäjät myöntävät kysymyksenasettelullaan, että kyseessä on mielipide, ei tutkittuun tietoon perustuva kysely. Jos tällainen asia kiinnostaa mediaa tai tutkijoita, kysymyksenasettelun pitäisi kuulua esimerkiksi seuraavasti:
”Kuinka monta sukupuolta on?
Vastausvaihtoehdot:
a) kaksi (mies ja nainen)
b) kolme
c) neljä
d) enemmän kuin neljä.
Jos vastauksesi on enemmän kuin neljä, kuinka monta sukupuolta. Millä tavalla mahdolliset muut sukupuolet eroavat miehestä ja naisesta?”
Tällaiseen kyselyyn vastatessa vastaajan on otettava oikeasti kantaa sukupuolten määrään. Tällöin vastaajan on aktiivisesti pohdittava, ”millaista näyttöä tieteellisen tutkimuksen lisäksi minulla on asiasta”. Ihmisen on näin myös pohdittava, millä tavalla mahdolliset muut sukupuolet eroavat miehestä ja naisesta.
Onko medialla tutkimukseen perustuvaa näyttöä enemmästä kuin kahdesta sukupuolesta, jotta olisi mielekästä esittää kysymys sukupuolten määrästä? Median toimitukset eivät aivan ilmeisesti tarkista tosiasioita tutkimuksista tai tutkijoilta itseltään. Tässä tarkoitan tutkijoilla lääketieteen ja luonnontieteen tutkijoita, en yhteiskunnan ja kulttuurin tutkijoita. Ennen oli toisin median piirissä.
Mutta miksi pitää tällaista asiaa esillä, kun kukaan ei ole tuonut esille sitä, miten kolmas tai mahdollisesti neljäs ja viides sukupuoli eroavat kahdesta kaikkien tuntemasta sukupuolesta, naisesta ja miehestä?
Niin kauan kuin ei tuoda tutkittua näyttöä muista sukupuolista kuin naisesta tai miehestä, ei ole mitään mieltä jatkaa keskustelua useammasta kuin kahdesta sukupuolesta. Sukupuolten määrä on kaksi.
Esimerkiksi europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen vastasi vaalikoneessa väitteeseen ”Sukupuolia on enemmän kuin kaksi” seuraavasti: ”Täysin samaa mieltä. Perustelut: Tämä on biologinen, fysiologinen ja psykologinen tosiasia.” Sirpa Pietikäinen on vastannut ja perustellut vastauksensa tosiasiaväitteenä, joka tietysti pitäisi voida näyttää toteen. Mutta niin hän ei ole tehnyt. Tärkein syy vastaamattomuuteen on se, että media ei ole vaatinut tosiasiaväitteeseen perusteluita. Siis, missä biologian, fysiologian tai psykologian teoksessa esitetään tieteelliseen tutkimukseen perustuva näyttö enemmästä kuin kahdesta sukupuolesta?
Kun perinteinen media ei sitä tee, yksityisen ihmisen mediassa, blogikirjoituksessa on haettava vastausta kysymykseen. En ole löytänyt totuuspohjaa Sirpa Pietikäisen väitteelle useammasta kuin kahdesta sukupuolesta, joten esitän lääketieteen, biologian ja aivotutkimuksen lähteisiin perustuen, että sukupuolia on kaksi.
Käytän kirjoituksessani pääasiassa kolmea lähdettä, 1) artikkeli lääketieteen tutkijoiden aikakausjulkaisussa Duodecimissa 20:2021 ”Lapsen epäselvän sukupuolen diagnostiikka ja hoito”: Ella Kohva et al., useita kirjoittajia, 2) artikkeli Tieteellisten seurojen julkaisussa Tieteessä tapahtuu 1:2020 ”Biologinen sukupuoli”: Atte Komonen, ja 3) ”Naisen aivot, miehen aivot. Onko aivoilla sukupuolta?”: Markus Heilig (2019).
Lääketiede
Duodecimin artikkelin otsikko, ”Lapsen epäselvän sukupuolen diagnostiikka ja hoito” on hyvin kuvaava. Jos vastasyntyneen lapsen sukupuolta ei voida syntymän hetkellä määrittää tai tunnistaa, kyse ei ole ”kolmannesta” sukupuolesta, vaan kyseessä on lääketieteen tutkijoiden vuonna 2006 sopiman konsensuslausuman mukaan sukupuolisen kehityksen poikkeama tai kehityshäiriö (dsd = differences/disorders of sexual development). Kyse on sairaudesta, joka on diagnosoitava ja siihen on annettava asianmukainen hoito. Tutkijoiden mukaan kyse on vakavasta asiasta, jopa hengenvaarallisesta sairaudesta, jos kehityshäiriötä ei hoideta oikein ja oikea-aikaisesti. Jotkut väittävät, että poikkeama/kehityshäiriö olisi kolmas sukupuoli. Jotkut kutsuvat kehityshäiriötä intersukupuolisuudeksi (inter = välinen, välissä), mutta lääketieteessä käytetään konsensuslausuman mukaista diagnoosia. Sukupuolinen kehityshäiriö ei luo uutta sukupuolta.
Sukupuolisen kehityksen häiriö on harvinainen. Duodecimin artikkelin mukaan ”Arviolta yhden 5 000 vastasyntyneestä sukupuolta ei pystytä heti määrittämään ilman asiantuntijan arviota ja jatkotutkimuksia.” Kansainvälisissä alan tutkimuksissa sukupuoleltaan määrittämättömien vastasyntyneiden osuus on 0,018 prosenttia syntyneistä. Suomessa vastasyntyneistä on vuodessa siten noin 8-9 sukupuoleltaan määrittämätöntä.
Vaikka vastasyntyneen sukupuolta ei heti pystytä määrittämään, häntä on tutkittava huolella, sillä esimerkiksi ”Hengenvaarallinen lisämunuaishyperplasia pitää kiireellisesti sulkea pois.” Vastasyntyneen määrittämätön sukupuoli ei silti välttämättä aiheuta lisääntymisen estymistä, ja siksi lapsen kehitystä on seurattava säännöllisesti. Lääketieteelliset hoitotoimet voivat olla tarpeen, jotta sukupuolen kehitys jatkuisi siten, että pojan kyky tuottaa siittiöitä ja tytön kyky tuottaa munasoluja säilyisi. Hormonilisät ovat tarpeen siksi, että pojille riittävä määrä testosteronia ja tytöille riittävä määrä estrogeenia ovat tärkeitä luuston terveydelle.
Seksuaalivähemmistöjen Seta-yhdistys ajaa päinvastaisia tavoitteita, eli se esittää, että sukupuoleltaan määrittämättömille ja omaan sukupuoleensa tyytymättömille lapsille ja nuorille pitäisi antaa hormoniblokkereita, jotta puberteettia voitaisiin jarruttaa. Siinä on siten vaara aiheuttaa esimerkiksi luuston kehityksen heikkeneminen. On myös todettava, että blokkereilla tai muillakaan lapsen tai nuoren kehitykseen puuttuvilla toimilla jo alkiossa alkaneen sukupuolen kehitystä ei voida muuttaa. Hormonihoidoilla tytöstä ei voida tehdä poikaa eikä pojasta tyttöä.
Nuorisopsykiatrian ylilääkäri tyrmää hormonihoidot. Tampereen yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian ylilääkäri, professori Riittakerttu Kaltiala sanoo: ”Ei ole osoitettu, että alaikäisten sukupuoliominaisuuksia muokkaavat fyysiset hoidot olisivat turvallisia ja tuloksellisia ja että ne johtaisivat parempaan mielenterveyteen, toimintakykyyn ja elämänlaatuun.”
Äärimmäiset feministisestä näkökulmasta ihmisen käyttäytymistä tutkivat pitävät sukupuolta pelkästään kulttuurin ja sosiaalisten suhteiden muokkaamana ilmiönä. Luonnontieteellisessä tutkimuksessa sen sijaan on tärkeää huomioda sukupuolet, sillä myös sairauksissa ja niiden oireissa on sukupuolisidonnaisia eroja. Esimerkiksi miehen ja naisen oireet sydänkohtauksessa eroavat toisistaan, ja myös sairauksissa on sukupuolisidonnaisia eroja, eivätkä ne selity vain sukupuolten tai yksilöiden elintapaeroilla, sosiaalisilla suhteilla tai kulttuurieroilla.
Biologia
Atte Komosen artikkeli Biologinen sukupuoli on myös maallikolle helposti luettavaa ja ymmärrettävää tieteellistä tekstiä. Eläimillä ja ihmisillä biologisen sukupuolen määritelmä on yleispätevä, ja se perustuu sukusolujen rakenteellisiin eroihin. Sukusolut määrittävät sukupuolen. Ihmisillä on kahdenlaisia hedelmällisiä sukusoluja, ja biologiassa sukupuoli määritellään sukusolujen rakenteellisen ja toiminnallisen dimorfian (dimorfia = kaksi erilaista, tässä sukupuolta) kautta. Tilavuudeltaan pienempiä sukusoluja, siittiöitä, tuottavat yksilöt ovat miehiä, ja suurempia sukusoluja eli munasoluja tuottavat ovat naisia. Ja vain miehen ja naisen hedelmällisten sukusolujen yhtyminen voi synnyttää uuden ihmisen.
”Sukusoluihin perustuva määritelmä korostaa jo alkiossa alkaneen sukupuolen erilaistumiskehityksen lopputulemaa. Tämä on biologisesti perusteltua, sillä biologinen sukupuoli kytkeytyy nimenomaan lisääntymiseen: sukusolut yhtyvät” (eivät kromosomit, hormonit tai sukurauhaset). ”On hyvä huomata, että sukusolujen dimorfiaan perustuva sukupuolen määritelmä ei edellytä, että sukusolut ovat hedelmällisiä tai että yksilö olisi muuten lisääntymiskykyinen.” Huomattava valtaosa ihmisistä tuottaa sukusoluja, vaikka osan sukusolut eivät ole hedelmällisiä. Mutta jos yksilö ei ollenkaan tuota sukusoluja, biologista määritelmää tiukasti tulkiten hän on sukupuoleton. (Komonen, s. 48).
”Vaikka sukupuolen määräytyminen ja erilaistuminen alkiosta sukukypsäksi yksilöksi on monimutkainen prosessi, niin tyypillinen lopputulema on lisääntymisbiologisesti dikotominen (kahtiajakautunut, uros – naaras). Miltään eläinlajilta ei tunneta useampia kuin kahdenlaisia hedelmällisiä sukusoluja.” Niin on myös ihmisen kohdalla.
Evoluutiobiologiassa, jota Atte Komonen edustaa, sukupuolta tarkastellaan siten, että sukupuolia on kaksi, mies ja nainen, uros ja naaras. Molemmilla sukupuolilla on sukusoluja, ja miehen (uroksen) sukusolu (siittiö) on aina pienempi kuin naisen (naaraan) sukusolu, eli munasolu. Sukusolu on nimenomaan kahta sukupuolta erottava tärkein tekijä. Evoluutiobiologian mukaan sukupuolikäsite koskee sellaisia yksilöitä, joilla on sukusoluja ja jotka voivat lisääntyä. Evoluutiossa lajin on tarkoitus lisääntyä, ja lisääntyä voivat vain sellaiset yksilöt, joilla on sukusoluja. Evoluutiossa sukusoluton ei lisäänny, joten se ei voi jatkaa sukua. Tästä seuraa luonnollisesti kysymys: Jos sukupuolia olisi muita kuin lisääntymiseen kykeneviä miehiä ja naisia, mikä tarkoitus olisi sellaisella ”sukupuolella”, joka ei lisäänny? Tällainen suku kuolee sukupuuttoon.
Evoluutiobiologian näkökulmasta lajien tarkoitus, elämän tarkoitus on lisääntyminen. Siten sukupuoli liittyy olennaisesti lisääntymiseen, sillä vain kahden toisistaan erilaisen sukusolun haltijat, miehet ja naiset voivat yhtymällä lisääntyä. Sukusoluton ei voi lisääntyä. Biologiassa hedelmällinen sukusolu on tyypillinen ja sukusoluton epätyypillinen, joka on poikkeama evoluutiossa, joten se ei menesty, koska se ei voi jatkaa elämää. Lajin ei ole tarkoitus tuottaa sellaisia yksilöitä, jotka eivät lisäänny. Tämä ei tarkoita sitä, että sukuelimiä ei voisi käyttää myös muuhun tarkoitukseen, eli mielihyvän tuottamiseen. Mutta sukuelinten ensisijainen tarkoitus ei liene mielihyvän tuottaminen. Sen sijaan evoluutio on varmistanut mielihyvän tuntemuksella suvun lisääntymisen siten, että sukuelinten käyttö on niin miellyttävää, että varmasti jokaisessa populaatiossa joku käyttää sukuelimiä myös lisääntymiseen.
Äärimmäiset feministitutkijat väittävät, että ”sukuelimet eivät liity sukupuoleen”, ja tällaista näkemystä levittää muun muassa nykyisin vasemmistoliiton puheenjohtajana toimiva Minja Koskela (Ennen kaikkea feministi (2019, s. 43). Evoluutiobiologian, tieteen näkökulmasta väite on harhainen, sillä, kuten on todettu, vain kahden toisistaan erilaisen sukusolun haltijat, miehet ja naiset voivat lisääntyä. Jos ei ole sukusoluja eikä eri sukupuolisia sukuelimiä sukusolujen saattamiseksi yhteyteen toistensa kanssa, sellainen populaatio katoaa, suvullinen elämä päättyy. Eli, päin vastoin kuin Koskela väittää, sukuelimet liittyvät sukupuoleen.
Jotkut väittävät, että sukusoluton tai määrittämätön yksilö olisi kolmas sukupuoli, mutta evoluutiobiologian mukaan sukusoluton on määritelmällisesti sukupuoleton. Onkin tähdennettävä, että myös hänellä on oikeus elää ja hänelle kuuluvat samat ihmisoikeudet kuin muillekin, ja hänen elämästään on yritettävä lääketieteellisten hoitojen avulla saada mahdollisimman hyvää, vaikka sukupuolettomuuden ja sukusoluttomuuden vuoksi hän ei voikaan lisääntyä.
Aivotutkimus
Myös aivotutkimuksessa on selkeä käsitys kahdesta sukupuolesta, ei enemmästä kuin kahdesta. Miehen ja naisen aivot ovat eriytyneet selkeästi, ja eriytyminen alkaa jo ihmisalkiossa. Hyvä ja maallikolle helppolukuinen aivotutkimuksen näkemys miehen ja naisen aivoista on teoksessa Markus Heilig: Naisen aivot, miehen aivot. Onko aivoilla sukupuolta? (2019)
Lääkäri ja aivotutkija Markus Heilig toteaa myös maallikoille tarkoitetussa teoksessaan, että vaikka mies ja nainen ovat biologisesti toisistaan eroavia, se ei tarkoita, etteikö yhteiskuntaa pitäisi rakentaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kunnioittavaksi, ja että kaikille ihmisille voitaisiin varmistaa yhtäläiset mahdollisuudet täysipainoiseen elämään. Hän toteaa, että ”tasa-arvon saavuttaminen on vaikeaa tai suorastaan mahdotonta, jos emme ymmärrä, miten sukupuolierot vaikuttavat mahdollisuuksiin.” Siten ”meidän on tunnettava ihmisen toimintaan liittyvät sukupuolisidonnaiset erot, ja tiedettävä, miten nämä erot vaikuttavat käyttäytymiseemme ja valintoihimme.” Ja miehen ja naisen aivot todellakin ovat erilaiset. Heilig tarkoittaa myös sitä, että miehen ja naisten tasa-arvoinen kohtelu edellyttää sukupuolierojen ottamista huomioon esimerkiksi yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Luokittelu mieheen ja naiseen syntyi alunperin puhtaasti biologiselta pohjalta. Vaikka miehen ja naisen DNA-koodit ovat lähes identtiset, niissä on riittävästi sellaisia eroja, jotka merkitsevät sukupuolten erilaisuutta. Siten miehillä ja naisilla on erilaiset DNA:t, ja sukupuolten välillä on systemaattisia eroja. Miehet ovat keskimäärin selvästi naisia pitempiä. Miehillä on myös keskimäärin 50 % enemmän lihasmassaa kuin naisilla. ”DNA-koodi toimii eräänlaisena hermojärjestelmän kehityksen pohjapiirustuksena.” Ihmisen kokemukset voivat muuttaa tätä pohjapiirustusta, eikä biologia yksin määrää sitä, millaisia ihmisiä meistä tulee. Mutta pohjapiirustusta ei kuitenkaan voi muokata rajattomasti. Kun miehet ja naiset ovat hyvin erilaisia, tarvitaan erilaisten kehojen ohjaamiseen erilaisia aivoja, jotka tuottavat erilaisia psykologisia toimintoja.
Ihmiselämän alussa kaikki yksilöt ovat lähes samanlaisia. Silti sukupuoli määräytyy jo hedelmöittymisen hetkellä. Kun miehen siittiöstä hedelmöittynyt naisen munasolu alkaa jakaantua, siitä syntyy niin sanottu solupallo, joka on täysin samanlainen sekä pojaksi että tytöksi kehittyvällä alkiolla. Myöhemmin kehityksessä tapahtuu alkion sukupuolinen erilaistuminen. Kun vielä samanlaisten alkioiden sukupuolirauhaset alkavat tuottaa hormonia, tapahtuu peruuttamaton sukupuolinen erilaistuminen (sisäelinten kehityksessä yksi kohde on urogenitaalinen jaoke). Kun sukupuolirauhaset alkavat tuottaa sukupuolihormonia, testosteronia, alkiolle alkaa urogenitaalisessa jaokkeessa kehittyä kivekset (poika), muussa tapauksessa jaokkeessa sikiölle kehittyy munasarjat. Tällöin sikiöstä kehittyy tyttö. (Ks. tarkemmin Heilig, 2019, s.66-72). Poikasikiön kivesten tuottama testosteroni pysyy kohdussa sikiön omassa verenkierrossa ja päätyy aivoihin ja seurauksena on poikasikiön aivojen erilaistuminen maskuliiniseksi. Miehellä ja naisella on siis erilaiset aivot. Ihminen ja ihmisen sukulaislajien yksilöt ovat alussa kaikki naispuolisia. Mutta pieni Y-kromosomissa sijaitseva geeni ja sen tuottama TDF-proteiini (Testis Determining Factor) saavat aikaan sen, että alkiolle kehittyy kivekset, jotka tuottavat hormonia, testosteronia, ja siten sikiö kehittyy mieheksi. Vastasyntyneellä pojalla testosteronituotanto jatkuu noin puolivuotiaaksi, ja poikavauvan testosteronitaso on yhtä korkealla kuin 25 vuotiaalla miehellä. Testosteronin tuotanto lakkaa noin puolivuotiaana, ja sukuhormonin tuotanto alkaa uudelleen murrosiässä, joka on sukupuolisuuden kehittymisen toinen vaihe. Tytön elimistö ei tuota testosteronia, joten tytölle kehittyy kivesten sijaan munasarjat. Vasta noin 12-13 vuoden iässä tytön hormonituotanto antaa munasarjoille signaalin aktivoitua. Munasarjat alkavat tuottaa munasoluja.
On hämmästyttävää, että miesten ja naisten aivojen eroista puhuttaessa keskustelua yritetään jopa estää esimerkiksi viittaamalla naisvihaan. Mutta kun tutustuu luonnontieteen tutkimukseen on helposti ymmärrettävissä, että sukupuolten erilaiset kehot ja lisääntymisjärjestelmät merkitsevätvät myös miehen ja naisen aivojen ja käyttäytymisen erilaistumista. Hengissä selviytyminen on aivan erilainen haaste raskaana olevalle naiselle kuin miehelle, jonka ei tarvitse samalla tavalla ajatella ja toimia kuin naisen, jonka kohdussa on sikiö.
Biologian, lääketieteen ja aivotutkimuksen piirissä on yhtenäinen näkemys, että ihmisen sukupuolten lukumäärä on kaksi, mies ja nainen. Miehellä on kivekset (joissa kehittyvät siittiöt), naisilla munasarjat (joissa kehittyvät munasolut). Vain miehen ja naisen sukusolut voivat yhdessä käynnistää lisääntymisen.
Kirjoituksen alussa kerroin, että europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen mielestä ”sukupuolia on enemmän kuin kaksi”. Hän sanoo, että ”tämä on biologinen, fysiologinen ja psykologinen tosiasia”. Kun Pietikäinen ei ole vastannut sähköpostissa kysymykseeni, minusta on kuitenkin kohtuullista esittää kysymys uudelleen ja vaatia siihen vastausta: Sirpa Pietikäinen, missä biologian, fysiologian tai psykologian teoksessa esitetään tieteelliseen tutkimukseen perustuva näyttö enemmästä kuin kahdesta sukupuolesta?
”Ei ole vaikeaa vastustaa, mutta kertokaa vaihtoehtoja – tai sitten sanokaa suoraan, että ette ole sitoutuneita julkisen talouden korjaamiseen.” Siinä valtiovarainministerin terveiset demareiden politburoon suuntaan.
Media ei voi saada tarpeekseen Riikka Purran tekemien budjettiesitysten uutisoinnista tai oikeammin mollaamisesta. Asiasta on parissa päivässä kirjoitettu varmasti jo kymmeniä kertoja pelkästään suurimmissa päivälehdissä. Viesti on aina sama: Purran kerrotaan sooloilevan, aivan kuin valtiovarainministeriön taustatyöllä ei olisi mitään arvoa tai osuutta. Väittääpä RKP:n taho jopa, että ”joudutaan aloittamaan nollasta”. Tässä yhteydessä on huomattava, että pitämässään tiedotustilaisuudessa Purra nimenomaan korosti tekemiensä ehdotuksien olevan hänen eikä niistä ole toistaiseksi sovittu hallituskumppanien kanssa. Hän linjasi ja selvensi Perussuomalaisten kantaa – Deal with it.
Kaikki ovat kuulemma esityksiä vastaan. Me täällä taas veikkaamme, että rivikansalaisella ei olisi niinkään paljon valittamista suurimmista kohteista, koska ne todellakin kohdistuvat toissijaisiin (ei kansalaisia koskeviin) kohteisiin kuten pakolaiset, kehitysapu, kotoutusteollisuus, järjestöhöttö jne.. Valtion ydintehtäviin niissä ei kosketa.
Vasemmistoa komppaavassa lehdistössä ja erityisesti demarileireissä kannattaisi ehkä pitää pienempää suuta ja ajatella sitä kauhistuttavaa mahdollisuutta, että he ovat seuraavassa hallitusvastuussa. Koska surkea taloustilanne ei katoa minnekään, seuraavalla hallituskaudella edelleen tarvittavia lähes kymmenen miljardin leikkauksia ei voi kuitata vaalivalheilla ”reiluudesta” ja helppoja leikkauskohteita ei siinä vaiheessa enää tule olemaan. Jokaisella kierroksella peli käy kovemmaksi ja säästökohteiden löytäminen vaikeammaksi. Kaikille ikuista ilmaista hyvää lupaamaan tottuneiden ja uusia pysyviä menoeriä huolettomasti luoneiden täytyy silloin löytää lujuus omien ydinkannattajien saavutettujen etujen ja yhteiskunnan palveluiden supistamiseen. Jos historiankirjasta vastausta etsii, niin se kuuluu: Ei löydy. ”Rahaa on” kun ei tällä kertaa ole hyväksytty vastausvaihtoehto.
Hallituksen jokaisen toimen refleksinomaisen vastustamisen sijasta erityisesti demareilta kansa toivoo vastauksia valtiontalouden tilan parantamiseksi. Sen sijaan demarijohdosta meille tarjoillaan päivittäistä hyvesignalointia Palestiina-kannanottojen muodossa. Iltalehden lutuisessa fanistoorissa 3.8.2025 Lindtman julisti: ”Suomi uhkaa jäädä historian väärälle puolelle” ja ”Suomi ei tästä junasta voi jäädä pois”. Oikeasti, Antti? Tämäkö on mahdollisesti tulevan pääministerin mielestä maamme tämän hetken akuutein ongelma? Ilmeisesti vasemmiston mielestä, koska: ”Jos hallitus ei toimi, niin sitten oppositiopuolueet joutuvat harkitsemaan jopa välikysymyksen laatimista”, Lindtman sanoo.
Todellisiin ongelmiin keskittymisen ja rakentavien todellisuuspohjaisten kansakunnan intressejä palvelevien ehdotusten sijasta demareiden strategiana näyttää edelleen säilyvän tiedon ja päätösten pimittäminen kansalta niin kauan kuin vain suinkin mahdollista siinä toivossa että nykyinen gallupjohto kantaisi eduskuntavaalivoittoon 2027.
Nähtävästi kesälomakauden uutisköyhyydestä ja vasemmiston hellittämättömästä ideologisesta esille puskemisesta johtuen Palestiinan valtion tunnustamisen mahdollisuus ja siihen liittyvä problematiikka ovat näinä päivinä isosti esillä kaikissa medioissa. Alla Joensuun Perussuomalaisten Juha Kukkosen näkemyksiä asiasta (julkaistu alkuperäisesti Uusi Suomen Puheenvuoro-blogissa 1. elokuuta 2025):
”Monet poliitikot erityisesti vasemmistosta vaativat Palestiinan tunnustamista. Yksityiskohdista he eivät kuitenkaan puhu. Ensinnäkin, mikä olisi Palestiinan hallinnoima alue? Toisekseen, kuka sitä aluetta nyt hallitsee? Palestiinassa on viimeksi järjestetty vaalit tammikuussa 2006, lähes 20 vuotta sitten, eli silloin valittu sosiaalidemokraattinen ryhmittymä pitää niin sanottua hallitusvaltaa. Todellista valtaa kuitenkin Palestiinassa pitää terroristijärjestö Hamas. Mitä Palestiinan niin sanottu hallitusvalta on tehnyt sen eteen, että alueella vallitsisi demokratia ja että aluetta ei hallitsisi terroristijärjestö? Teot ovat olleet tehottomia ja näkymättömiä.
Mikä on Palestiinan demokratian tila? Palestiinassa piti järjestää vuonna 2009 niin sanotut parlamenttivaalit, mutta sosialidemokraatit ja niiden tukijat päättivät, että vaaleja ei järjestetä. Syy oli se, että vaalit olisi sosiaalidemokraattien oman arvion mukaan voittanut terroristijärjestö Hamas. Näin ollen poliittinen hallitusvalta päättää hallita ilman demokraattisia vaaleja ja suvaitsee alueensa käyttämistä terroristien piilopaikkana siviiliväestön keskuuteen sulautuen eli siviilejä kilpenään pitäen.
Palestiinan demokratian tila on siis huono, olematon. Tätä asiantilaa vasemmiston aktivistit Palestiinan ulkopuolella eivät kuitenkaan arvostele, eikä siitä edes keskustella. Mutta sen sijaan Euroopan unionin parlamentin monet jäsenet arvostelevat kovin sanoin joidenkin Euroopan unionin jäsenmaiden demokratiaa, vaikka jokaisessa maassa järjestetään parlamenttivaalit säännöllisesti perustuslain säätämässä järjestyksessä.
Mikä on siis Palestiinan demokratian tila? Entä mitä voi sanoa Euroopan maiden vasemmistolaisten poliitikkojen johdonmukaisuudesta? Moni maa on tunnustanut Palestiinan. Kenen kanssa nämä maat neuvottelevat Palestiinan asioista, niin sanottua hallitusvaltaa pitävien sosiaalidemokraattien vai tosiasiallista valtaa alueella pitävien terroristien kanssa? Vaikka asioista neuvoteltaisiinkin hallitusvallan kanssa, mikä on sellaisen neutettelutahon uskottavuus, kun se suvaitsee alueelleen pesiytyneet terroristit, joiden keskeisin tavoite on tuhota Israel ja juutalaiset?
Tällaisen alueen, Palestiinan tunnustamista vaaditaan demokraattisissa länsimaissa! Ei voi kuin ihmetellä poliitikkojen sinisilmäisyyttä ja populistisuutta!”
Joensuun Perussuomalaisten äänikuningas viime vaaleissa, luutnantti, aikaisempi Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja, nykyinen Joensuun kaupunginvaltuutettu ja Pohjois‑Karjalan aluevaltuutettu, valtiotieteiden opiskelija Asseri Kinnunen on valittu sisäministeri Mari Rantasen erityisavustajaksi.
Tehtävikseen sisäministeriössä Kinnunen ilmoittaa työskentelyn rajaturvallisuuteen, poliisiin ja pelastustoimeen liittyvien asioiden parissa.
Toivotamme onnea uudessa ja vastuullisessa tehtävässä!
SDP on ollut viime aikoina laajasti otsikoissa. Perussuomalaisten Outokumpulainen kansanedustaja Sanna Antikainen kiteytti SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin erikoiset puheet maataloustukien leikkaamisesta osuvasti sanomalehti Karjalaisen Lukijan Kirjoitus -osiossa 11. heinäkuuta 2025 näin:
”Tukien leikkaaminen tarkoittaisi käytännössä Suomen huoltovarmuuden ja ruokaturvallisuuden heikentymistä, kuluttajahintojen nousua, pienten ja keskisuurien tilojen kaatumisia sekä maaseudun elinvoiman heikentymistä. Leikkaukset iskisivät kovaa jo nyt vaikeassa tilanteessa oleviin rajamaakuntiin kuten Pohjois-Karjalaan.”
Suomalainen maatalous on Suomen ja suomalaisten henkivakuutus. Ilman viljelijätukea kotimainen ruuantuotanto ei olisi Suomen oloissa mahdollista nykyisessä laajuudessaan.
Hallitus teki puoliväliriihessä suomalaista ruuantuotantoa vahvistavia päätöksiä. Hallitus on myös linjannut, että maatalouden kustannuksia nostavia päätöksiä ei tehdä. Razmyarin ja SDP:n linja näyttää olevan täysin päinvastainen, ja koska jokainen meistä tarvitsee ruokaa elääkseen, tämän tulisi painaa raskaasti äänestäjien tulevissa puoluekannatus- ja äänestyspäätöksissä.
Antikainen muistuttaa meitä myös kasvu- ja kuiviketurveen tärkeydestä ja kuinka turvepeltoja tulee käyttää jatkossakin huoltovarmuuden ja ruokaturvan varmistamiseksi. Kuten muistamme, edellinen SDP-vetoinen hallitus ajoi koko suomalaisen turvetuotannon ja alan yrittäjät perikatoon äärimmäisillä ideologisilla linjauksillaan jopa kaikkia odotuksia nopeammin. Keskustan tuella, tottakai, mikä myös maaseudulla muistettakoon.
Perussuomalaisten Pohjois-Karjalan piiri piti kevätkokouksen 7. kesäkuuta 2025 Kiteellä, missä myös Joensuun Perussuomalaiset olivat luonnollisesti edustettuina.
Kokouksen aluksi muistettiin pitkäaikaista Juukalaista PS-toimijaa Arvi Martikaista. Lisäksi kansanedustaja Sanna Antikainen sekä puolueen varapuheenjohtajaehdokkaat Mira Nieminen ja Teemu Keskisarja pitivät omat puheenvuoronsa.
Varsinaisessa kokouksessa käsiteltiin mm. vuoden 2024 toimintakertomus ja tilinpäätös, hyväksyttiin piirin uudet säännöt, täydennettiin piirihallitusta ja tehtiin henkilöesitykset puoluevaltuustoon seuraavalle valtuustokaudelle.
Valtuustokauden 2021-2025 viimeinen kokous oli 26.5.2025.
Kokouksen alussa muistettiin pitkiä poliittisia uria ansiomerkein: Marjatta Räty PS 30 vuotta, Matti Ketonen KOK ja Timo Puustinen KESK 20 vuotta.
Kokouksessa hyväksyttiin myös mm. Latolankadun uusi kaava, vuoden 2024 tilinpäätös ja tarkastuslautakunnan arviointikertomus. Valtuutettumme Wihonen ja Räty pitivät ansiokkaat puheet kahdesta viimeksi mainitusta.
Aloitepalautteita oli useita, joista Jussi Wihosen PS ilmainen tunnin pysäköinti keskustassa ja asemanseudun liikennejärjestelyt sekä Outi Maran PS hävikkiruoan vähentäminen herättivät enimmäkseen puoltavaa keskustelua.
Valtuutettu Kuivalaisen VAS aloite ystävyyskaupunkitoiminnasta ukrainalaisen Žytomyrin kanssa palautettiin yksimielisesti uudelleenkäsittelyyn.
Valtuutettu Saarelaisen VAS ynnä muiden valtuustoaloite eläinperäisten tuotteiden kulutuksen puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä jäi äänestyksen jälkeen palauttamatta uudelleen käsittelyyn. Sitä me myös kommentoimme vankalla kenttätiedolla: ”Kasvisruoan osuus varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle on riittävä ja lapsia/nuoria on asiassa kuultu sekä saatuun palautteeseen reagoitu”. Valtuutettu Varaa mukaellen olisi aika julistaa RUOKARAUHA ja jättää turha ideologioiden tuputtaminen pois.
PS valtuustoryhmä kiittää äänestäjiään, valtuustoa, pj. Kärkästä, nuorisovaltuuston edustusta ja virkamiehiä hyvästä yhteistyöstä kuluneella kaudella.
Valtuutetuiksi valittiin: Asseri Kinnunen (sit.), Outi Mara ja Jussi Wihonen. Varalla: Eero Bogdanoff, Ville-Petteri Kujansuu ja Anssi Jumppanen. Onnittelut valituille ja kiitos kaikille vaalityöhön osallistuneille.
Löydä oma Perussuomalainen lähivaaliehdokkaasi Joensuussa!
Joensuun Perussuomalaisten ehdokkaiden numerot 13. huhtikuuta 2025 pidettäviin kunta- ja aluevaaleihin ovat nyt tiedossa ja listattuina täällä.
Täydet laajat ehdokasprofiilit, joissa ehdokkaat kertovat enemmän itsestään ja tavoitteistaan, ovat löydettävissä Perussuomalaisten virallisilla vaalisivuilla:
Ehdokasasettelu huhtikuun 13. pvä. pidettäviin kunta- ja aluevaaleihin on päättynyt. Julkaisemme oheisena Joensuun Perussuomalaisten hallituksen hyväksymän lopullisen listan ehdokkaistamme.
Kiitämme kaikkia ehdolle lähteneitä heidän rohkeudestaan, vastuuntunnostaan ja epäitsekkäästä, isänmaallisesta suhtautumisestaan yhteisten asioiden hoitoa kohtaan sekä erityisesti Perussuomalaista puoluetta kohtaan osoitetusta luottamuksesta.
Kiitämme myös paikallisyhdistyksen hallituksen jäseniä, piirin toimijoita, vaaliasiamiestä ja muita aktiivisesti toiminnassa mukana olleita heidän mittavasta panoksestaan ehdokashankinnassa yms. tapahtumissa.
Julkaisemme ehdokkaiden vaalinumerot valtakunnallisena julkaisupäivänä 13. maaliskuuta 2025.
Perussuomalaisten virallinen ehdokasgalleria löytyy osoitteesta https://vaalit.perussuomalaiset.fi/ Huomautamme, että galleria kasvaa edelleen sitä mukaa kun ehdokkaat lisäävät tietojaan galleriaan.
Oheisena Joensuun Perussuomalaisten Teemu Arposen mielipidekirjoitus sanomalehti Karjalaisessa 15. helmikuuta 2025.
Arponen on Joensuun kaupunginvaltuuston 2. varajäsen, kulttuuri- ja liikuntalautakunnan varsinainen jäsen, Joensuun Veden varajäsen ja Joensuun Kodit -hallituksen jäsen (asukasedustaja). Koulutukseltaan hän on insinööri.
Teemu Arponen on myös Joensuun Perussuomalaisten ehdokas kevään 2025 kunta- ja aluevaaleissa.
Joensuun Perussuomalaisten hallitus hyväksyi 2. helmikuuta 2025 pidetyssä kokouksessaan uusia ehdokkaita kevään kunta- ja aluevaaleihin. Päivitetty lista hyväksytyistä ehdokkaista oheisena.
Kiitos kaikille ehdolle lähteneille ja äänionnea vaaleissa!
Ehdokkaiden rekrytointi jatkuu aktiivisesti edelleen. Jos olet kiinnostunut ehdokkuudesta, ota yhteyttä Paikallisyhdistyksen puheenjohtajaan (050 3449211) tai tule juttelemaan lukuisissa tapahtumissamme lähellä sinua.
Joensuun Perussuomalaisten hyväksytty ehdokaslista 2.2.2025.
Joensuun Perussuomalaiset ovat nimenneet ensimmäiset kevään 2025 kunta- ja aluevaaleihin osallistuvat ehdokkaat. Ehdokaslistaa tullaan päivittämään listan pidentyessä ja luonnollisesti vaalinumeroiden julkaisun jälkeen.
Kiitämme kaikkia ehdolle jo lähteneitä heidän panoksestaan ja muistutamme lukijoita, että ehdokkaiden rekrytointi on edelleen avoinna. Jos tunnet mielenkiintoa yhteisten asioiden hoitoa kohtaan, ota rohkeasti yhteyttä Joensuun Perussuomalaisten paikallisyhdistyksen puheenjohtajaan ja lähde ehdolle edustamaan Perussuomalaisten kasvavaa joukkoa!
Joensuun Perussuomalaiset tukee Jaakko Leppäsen valintaa Perussuomalaisen Nuorison pääsihteeriksi.
Jaakko on Joensuun kaupunginvaltuutettu, sekä osallisuus- ja vetovoimalautakunnan jäsen. Hän perusti vuonna 2022 myös Savo-Karjalan Perussuomalaisen nuorison piirijärjestön, jonka puheenjohtajan hän jatkaa myös ensin vuonna.
Jaakko on koulutustaustaltaan yhteisöpedagogi, jonka eritysalaa on kansalaistoiminta ja nuorisotyö. Töitä hän on tehnyt hallinnon sihteerinä, sekä muissa toimistotehtävissä.
Näin ollen hän tarjoaa erinomaiset edellytykset hoitaa pääsihterin toimi menestyksekkäästi.
Joensuun Perussuomalaisten valtuustoryhmä teki 19.9.2021 valtuustoaloiteen, jossa esitimme, että varhaiskasvatuksen korotetut palvelusetelt tukea tarvitseville lapsille otetaan käyttöön myös yksityisissä päiväkodeissa.
Tällä hetkellä Joensuun kaupunki ei tarjoa tätä mahdollisuutta tukea tarvitseville perheille muualla kuin kunnallisissa päiväkodeissa.
Valtuustoryhmämme iloksi asia etenee kaupungihallituksen valmisteltavaksi, mikä tarkoittaa sitä, että asiaa edes selvitetään. Joensuun Perussuomalaisten valtuutetut tulevat tekemään kaikkensa, että varhaiskasvatuslakikoskeesamallatavallayksityisiäpalveluntuottajiakutenkuntia.Yksityisillätoimijoillaonvelvollisuusjärjestäälapsentarvitsematukisamallatavallakuinjulkisellapuolella.
Kokouksessa valittiin yhdistyksen toimihenkilöt vuodelle 2022:
Puheenjohtaja Esa Härkönen, varapuheenjohtaja Timo Vornanen, sihteeri Outi Mara, taloudenhoitaja Jaakko Leppänen.
Muut hallituksen jäsenet: Eero Bogdanoff, Raija Tofferi, Asseri Kinnunen, Jari Korhonen, Emma Pöytälaakso. Mukana kokouksessa oli kansanedustaja Jussi Wihonen.
Joensuun Perussuomalaiset ry valitsi sunnuntaina 3.10.2021 pitämässään syyskokouksessaan Joensuussa seuraavat henkilöt toimintavuodelle 2022
Puheenjohtaja: Esa Härkönen
Hallituksen jäsenet: Outi Mara, Jaakko Leppänen, Timo Vornanen, Eero Bogdanoff, Raija Tofferi, Asseri Kinnunen, Emma Pöytälaakso ja Jari Korhonen.
Hallituksen henkilökohtaiset varajäsenet: Jussi Wihonen, Marjatta Räty, Teemu Arponen, Veijo Oinonen, Ami Kimanen, Seppo Kinnunen; Anssi Jumppanen ja Tommi Asikainen.
Karjalaisessa la 5.6.2021 keskustan Joensuun kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jaakko Karvonen ja varapuheenjohtaja Päivi Eteläpää esittivät huolensa Joensuun torin yrittäjien puolesta kuntavaalien alla. Mielipiteessä esitetään jopa valheellinen väite, jossa puolueille olisi annettu ohjeistus olla tarjoamatta mitään torilla, joka ei ole torimyyjiltä ostettua. Myös Joensuun perussuomalaiset ovat saaneet viestin Kaupunkiyhdistys Virta Oy:lta, ei ohjeita, eikä sääntöjä, vain yhteystiedot. Asia on tarkistettu toiminnanjohtaja Katja Kolehmaiselta. Ei ole olemassakaan keskustalaisten mielipiteessä esitettyjä ohjeita.
Sanatarkasti viesti kaupunkiyhdistys Virralta kuuluu näin: ” Yhteistoiminnan merkeissä olemme lähettäneet kaikille kunnallisvaalien toritilaisuuksiin tuleville puolueille kauppatorin kahviloiden ja grillikauppiaiden yhteystiedot. Voitte vapaasti ottaa yhteyttä yrittäjiin ja pyytää tarjousta heidän tuotteistaan. Pyytämällä esim. kahvilippuja tms. paikalliselta yrittäjältä tuette samalla yrittäjän ja kauppatorin toimintaa.”
Me perussuomalaiset tuemme paikallisia yrittäjiä ostamalla tarjoamamme tuotteet paikallisesti. Me ja vaaliteltalla kävijät käytämme torilla ollessamme toriyrittäjien palveluita. Toritilaisuutemme on järjestetty kaikkien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.
Kari Surakka
puheenjohtaja
Joensuun Perussuomalaiset ry
*Heikoimmista huolehtiminen on perussuomalaisuuden keskeinen arvo. Soteuudistuksesta riippumatta kaupungin on kannettava vastuunsa turvaamalla riittävä rahoitus sosiaali- ja terveyspalveluihin koko Joensuun alueella.
*Hankintoihin vahva kotimainen painotus paikallisuutta tukien.
*Elinvoiman luomiseen pitää yritysyhteistyön ohella kytkeä kaikki alueen koulutuksen järjestäjät ja järjestöt.
*Kaupunginvaltuustolle on raportoitava työllisyystoimien vaikuttavuudesta kuukausittain.
*Perussuomalaiset ottaisivat aktiivisemman otteen työpaikkojen luomiseen. Perussuomalaiset tukevat pilottikokeilua vaikeasti työllistyvien työllistämiseksi.
*Etätyön tekeminen on mahdollistettava Joensuun alueella laajakaista yhteyksillä. Etätyön kehittäminen toisi uusia työpaikkoja ja asukkaita Joensuuhun.
*Nuorten työllistämisen keinoja kehitettävä kalenterivuoden mittaiseksi.
*Maahanmuuton kiintiöpaikoista on luovuttava. Vastustamme haittamaahanmuuttoa. Laittomasti maassa oleskelevien osalta on noudatettava lakia ja asetuksia. Jos kaupungin taloustilanne eivät riitä peruspalveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen, ei rahaa tulee myöskään suunnata maahanmuuttoon.
KAUPUNKIRAKENNE
*Keskustassa asioinnin helpottamiseksi esitämme ilmaista tunnin asiointipysäköintiä keskustan alueella.
*Kilpailutuksessa huomioitava aina paikallisuus.
*Väylien hoidon valvontaa tehostettava. Kaupungin kiinteistöjen kuntoa on suunnitelmallisesti valvottava.
*Avaintonttien varaaminen ja ostaminen pitäisi mahdollistaa paluumuuttajille.
*Joensuun kaupungin ei tule sitoutua tiukempiin ilmasto- ja hiilineutraalisuustavoitteisiin kuin Suomen valtio ja Euroopan unioni. Ilmastotekoja tulee tukea, mutta ne on suhteutettava kaupungin taloudelliseen tilanteeseen.
*Täydennysrakentamisessa puistot ja lähimetsät tulee säilyttää asukkailla sekä tonttitehokkuutta lisättävä purettavissa kohteissa, että lisäkapasiteettia asuntorakentamiseen saadaan riittävästi.
HYVINVOINTI
*Vanhusten määrä kasvaa voimakkaasti. Ikäihmisille on tarjottava palveluita omilla asuinalueillaan.
*Puistoista on suunniteltava monitoimipuistoja, jotka soveltuvat kaikenikäisille. Liikuntatoimen tulisi tukea lähiliikuntapaikkojen ylläpitämistä.
*Asukasyhdistysten ja kylätoimikuntien väliseen yhteistyöhön tulisi panostaa sekä tukea toimintaa taloudellisesti.
*Perheen tukipalvelut tulee olla käytettävissä vanhemmuuden tukemiseksi. Erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret huomioitava. Tarvitaan lisätukea perheisiin ja kouluihin ennaltaehkäiseviin toimiin. Nollatoleranssi koulukiusaamiselle. Keinot kiusaamisen ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi tulee olla olemassa ja kiusaamiseen tulee puuttua aina.
*Lähikoulut säilytettävä. Iltapäiväkerhoja on järjestettävä pienille lapsille. Tuntikehystä lisättävä. Laadukas opetus on varmistettava, riittävällä avustajien määrällä ja ryhmäkokojen pienentämisellä. Digitaaliset oppimisympäristöt on saatava tehokkaampaan käyttöön.
SIVISTYS JA KULTTUURI
*Musiikki- ja kulttuuritalon rakentamisesta tehtävä päätökset. Saman ison tilan on palveltava myös muita toimintoja mm konferenssi- ja koulutuskäyttö.
* Olemassa olevien kaupungin liikuntatilojen kunnossapito ja korjaus. Vesikon ja Rantakylän uimahallien peruskorjaukset tehtävä.
Joensuun Perussuomalaiset nimesi kokouksessaan 24.1.2021 uusia kuntavaaliehdokkaita:
Armanto Irene (palveluohjaaja), Arponen Teemu (muovi-insinööri), Bogdanoff Eero (ylipalomies, eläk.), Heiskanen Erkki (marjanviljelijä), Helander Hannu (päiväkodin johtaja), Hirvonen Jukka-Pekka (lähihoitaja), Huusko Marjo (palvelusihteeri), Hyökki Jouni (kiinteistöhuoltomestari), Hyökki Sirpa (FM), Härkönen Esa (vanhempi järjestelmäasiantuntija), Jokela Jouni (työtön), Juntunen Kalevi (eläkeläinen), Jääskeläinen Sampsa (sosionomi), Kananen Ari (sähkösuunnittelija), Kasurinen Tarja (leipuri-kondiittori), Kettunen Jari (linja-auton kuljettaja), Kettunen Juha-Pekka (sairaankuljettaja), Kinnunen Asseri (opiskelija), Kinnunen Seppo (muurari), Kokko Osmo (kuljetusyrittäjä) Kujansuu Ville- Petteri (KTK, verosihteeri), Kärnä Juhani (rakennusmies), Leppäkorpi Pekka (asentaja, yrittäjä), Leppänen Jaakko (hallinnon sihteeri), Leskinen Matti (ammattikasvatustarkastaja, FM), Lämsä Kari (kirvesmies), Makkonen Toni (myyjä), Mara Outi (yrittäjä), Myyry Miika (opiskelija), Mönkkönen Aki (ympäristönhoitaja), Mönkkönen Markus, Naumanen Jorma (rakennusmestari, eläk.), Nokelainen Pasi (Rakennusalan yrittäjä), Oikarainen Timo (kirjaltaja), Oinonen Veijo (insinööri), Parkkonen Esko (eläkeläinen), Raassina Ilkka (autokorikorjaaja), Redsven Visa (FM, eläk.), Räty Marjatta (yo-merkonomi, eläk.), Sallinen Sari (toimittaja), Surakka Kari (virastomestari, eläk.), Taskinen Eero (lähihoitaja), Taskinen Pekka (sähköasentaja), Timoskainen Auni (eläkeläinen), Tofferi Raija (siivooja), Vepsäläinen Kirsi, Vornanen Timo (vanhempi konstaapeli), Väisänen Antti (autofiksari) ja Wihonen Jussi (kansanedustaja, KTM).
Lisää kuntavaaliehdokkaita tullaan hyväksymään hallituksen seuraavassa kokouksessa helmikuussa.
Jos olet kiinnostunut Joensuun perussuomalaisten kuntavaaliehdokkuudesta soita:
Vaaliasiamies Esa Härkönen puh. 050 5189433, puheenjohtaja Kari Surakka 0400 885125 tai sihteeri Outi Mara puh. 040 5933104.
Kokouksessa valittiin yhdistyksen toimihenkilöt vuodelle 2021:
Puheenjohtaja Kari Surakka, varapuheenjohtaja Eero Bogdanoff, sihteeri Outi Mara, taloudenhoitaja Esa Härkönen.
Muut hallituksen jäsenet: Teemu Arponen, Osmo Kokko, Veijo Oinonen, Raija Tofferi ja Timo Vornanen. Mukana kokouksessa olivat kansanedustaja Jussi Wihonen ja perussuomalaisten piirin puheejohtaja Marko Koskinen.
Itä-Suomen aluehallintovirasto jatkaa yli 20 henkilön yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten kieltoa tammikuun 22. päivään saakka. Aluehallintovirasto on kieltänyt kaikki sisä- ja ulkotiloissa järjestettävät yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset, joihin osallistuu yli 20 henkilöä.
Käytännössä Pohjois-Karjalan rajoitusten jatkaminen tarkoittaa Joensuussa järjestettävien teltta- ja kuntavaalitapahtumien peruuntumista ainakin tammikuun 22. päivään saakka.
Kuntavaaliehdokas hankintaa ja ehdokkaiden haastatteluja jatketaan koronasuosituksia ja määräyksiä noudattaen. Nyt hyväksyttyjä kuntavaaliehdokkaita on enemmän kuin edellisissä kuntavaaleissa 2017. Tilanne siltä osin on hyvä. Joensuun perussuomalaisten tavoitteena on saada huhtikuussa pidettäviin kuntavaaleihin täysi lista.
Joensuun Perussuomalaiset ry:n syyskokouksessa 24.10.2020 valitun hallituksen järjestäymiskokous on 3. tammikuuta. Kokouksessa valitaan vuoden 2021 hallituksen toimihenkilöt: varapuheenjohtaja, sihteeri ja taloudenhoitaja sekä muut mahdolliset toimihenkilöt.
Joensuun Perussuomalaiset kiittää kuntalaisia, yhteistyökumppaneita ja yhdistyksen jäseniä vuodesta 2020. Samalla toivotamme rauhallista joulunaikaa ja parempaa uutta vuotta kaikille kaupungin asukkaille.
Joensuun Perussuomalaiset ry
Kari Surakka
puheenjohtaja (1.1.2021)
Kiteeläinen Marko Koskinen jatkaa perussuomalaisten Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtajana ensi vuoden. Hänet valittiin tehtävään Pohjois-Karjalan piirin yhdistetyn kevät- ja syyskokouksen yksimielisellä päätöksellä Juuassa 14.11.2020.
Piirihallituksen varsinaisiksi jäseniksi ensi vuodeksi 2021 valittiin Ilomantsista Mika Purmonen, Joensuusta Eero Bogdanoff, Kari Surakka, Outi Mara ja Esa Härkönen, Juuasta Reijo Willman, Kiteeltä Klaus Lundholm ja Osmo Pirhonen, Kontiolahdelta Mika Hiltunen ja Sanna Niiranen, Lieksasta Matti Ruokolainen ja Esa Räty, Liperistä Tiina Tikka ja Susanna Karvinen-Kyllönen, Nurmeksesta Ville Sutinen, Outokummusta Paavo Lehikoinen, Polvijärveltä Jarno Kuningas, Rääkkylästä Timo Paakkunainen ja Tohmajärveltä Esa Hannonen.
Me perussuomalaisissa tiedämme, että asiat eivät muutu itsekseen, vaan niille täytyy tehdä jotain.
Joensuun Perussuomalaisten hallitus on hyväksynyt tähän mennessä 30 kuntavaaliehdokasta kevään 2021 kuntavaaleihin. Perussuomalaisten tavoitteena Joensuussa on täysi 88 ehdokkaan lista. Seuraavat kuntavaaliehdokkaat Joensuun perussuomalaiset hyväksyy syyskuussa. Ehdokashankinta on edennyt aiempia vaaleja ripeämmin ja puolueen kannatus näkyy Joensuuhun positiivisesti.
Jos olet kiinnostunut perussuomalaisten kuntavaaliehdokkuudesta lisätietoja antavat:
Joensuun Perussuomalaisten puheenjohtaja Esa Härkönen puh. 050 5189433 ja Pohjois-Karjalan perussuomalaisten kuntavaalikoordinaattori Kari Surakka puh. 0400 885 125.
Kiinassa käynnistyi viime vuoden lopulla uuden koronaviruksen aiheuttama COVID-19 -tartuntatautiepidemia. Virus aiheuttaa influenssaa muistuttavia hengitystieoireita.
Osa tartunnan saaneista voi myös saada keuhkokuumeen. Suurin osa sairastuneista saa kuitenkin vain lieviä oireita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) seuraa tilannetta ja päivittää tiedot koronaviruksen esiintymisestä sekä ohjeista tartuntojen torjumiseksi. Lue lisää THL:n verkkosivuilta.
Perussuomalaiset seuraa tilannetta aktiivisesti
Perussuomalaiset ovat jo 12.3. antamassaan tiedotteessa linjanneet, että viruksen leviämisen rajoittaminen tai hidastaminen on tärkeää, sillä jokainen tapahtumatta jäävä tartunta vapauttaa terveydenhoidon resursseja sinne, missä niitä eniten tarvitaan.
Tästä syystä kaikkien on syytä välttää tulevien viikkojen aikana tarpeettomia riskejä ja siten suojata paitsi itseään, ja myös läheisiään sekä siten koko yhteiskuntaa.
Tilanteesta johtuen Perussuomalaisten yleisötapahtumat, koulutukset ja kokoukset onperuttu 13.4. saakka, jonka jälkeen etenemme tilanteen edellyttämällä tavalla.
Piirien ja yhdistysten kevätkokoukset siirtyvät syksylle
Piirien ja yhdistysten toimijat ovat eläneet viime päivät epävarmuudessa sen suhteen, milloin yhdistysten sääntömääräiset kevätkokoukset on mahdollista pitää.
Valtioneuvosn linjaukset rajoittavat yli 10 hengen ryhmien kokoontumista 13.4. saakka mutta on todennäköistä, että poikkeustila tulee jatkumaan useita kuukausia.
Tämän vuoksi puolue linjaa, että piirien ja yhdistysten kevätkokoukset siirretään käsillä olevan epidemiatilanteen vuoksi järjestettäväksi myöhempänä ajankohtana esimerkiksi syyskokousten yhteydessä. Mikäli kokoontumisten rajoittaminen muuttuu, niin asiaan reagoidaan ja siitä tiedotetaan järjestökenttää.
Lisäksi tulevan Perussuomalainen-lehden tapahtumakalenteria ei julkaista, koska on todennäköistä, että julkisten tapahtumien kielto jatkuu vielä lähikuukaudet.
Myös kesäkuun alulle suunnitellun puolueneuvoston kokouksen siirtoa valmistellaan ja uudesta ajankohdasta tiedotetaan heti kun asiasta on päätetty lähipäivinä.
Koronaviruksen varotoimet näkyvät myös PS:n eduskuntaryhmässä
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on heistä yksi ja hän muistuttaa tilanteen vakavuudesta sekä meidän kaikkien yhteistoiminnan tärkeydestä Facebook-sivullaan julkaisemassaan viestissä.
Edustajia on ohjeistettu olemaan yhteydessä työterveyshuoltoon minkä tahansa tartuntataudin tai oireen vuoksi. Eduskunnassa ei toistaiseksi ole todettu ainuttakaan koronavirustartuntaa, mutta eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhion mukaan ei ole pois suljettu, etteikö joku olisi voinut sellaisen saada (IL).
Perussuomalaiset peruuttavat yleisötilaisuutensa maaliskuussa
Maailman terveysjärjestö WHO tiedotti eilen, että koronavirusepidemia on muuttunut pandemiaksi. On mahdollista, että tartuntojen määrä kasvaa lähiaikoina voimakkaasti myös Suomessa.
Yhteiskunta ei voi pysähtyä epidemian vuoksi. Ihmisten on käytävä kaupassa, samoin töissä ja koulussa, kunnes viranomaiset toisin ohjeistavat. On kuitenkin tärkeää, että viruksen leviämistä rajoitetaan tai ainakin hidastetaan. Jokainen tapahtumatta jäävä tartunta vapauttaa terveydenhoidon resursseja sinne, missä niitä tarvitaan. Kaikkien on syytä välttää tulevien viikkojen aikana tarpeettomia riskejä ja siten suojata paitsi itseään myös läheisiään ja koko yhteiskuntaa.
Tästä johtuen Perussuomalainen puolue ja Perussuomalainen eduskuntaryhmä peruuttavat kaikki yleisötapahtumansa tästä päivästä alkaen maaliskuun loppuun asti. Sen jälkeen etenemme tilanteen edellyttämällä tavalla.
Jussi Halla-aho, puolueen puheenjohtaja
Ville Tavio, eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Simo Grönroos, puoluesihteeri
Pohjois-Karjalan perussuomalaisten syyskokouksessa Kontiolahdella 23.11.2019.valittiin piirille puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet sekä henkilökohtaiset varajäsenet.
Piirin puheenjohtajana v.2020 jatkaa Marko Koskinen. Piirin hallitukseen valittiin syyskokouksessa 19 jäsentä. Kaikki valinnat olivat yksimielisiä.
Joensuusta valituksi piirihallitukseen valituiksi tulivat vuodelle 2020 Eero Bogdanoff, Kari Surakka, Outi Mara ja Esa Härkönen. Järjestäytymiskokouksessa tammikuussa valitaan muut piirin toimihenkilöt.
Piirikokouksen kannanotossa esitetään suuri huoli hallituksen maaseutua kurjistavasta politiikasta. Polttoaineiden jatkuva hinnan korottaminen saattaa kokousväen mielestä maaseudulla asuvat ihmiset talousahdinkoon ja lisää huolestuttavasti maaltapakoa.
Kiitos kaikille Teille jotka halusitte minut. Hyviä ehdokkaita oli paljon. Toive oli saada Suomi Takaisin. Puolueen menestys oli huikea, ja aika vähälle huomiolle on jäänyt sen, että Savo-Karjalassa nousimme nollasta kolmeen. Oli se silti yllätys, itselleni.
Haluan tässä hehkuttaa, meidän #joukkuepeliä ja erityisesti vaalipäälikkö Sampsa Jääskeläistä. Lähtöjä on on ollut yli kolmesataa. Politiikka on on pitkäjänteistä työtä. Vaikka nostoina, Pielaveden muikkuvestivaalit, Varpaisjärven maalaismarkkinat (terveisiä Annelle), ja Kuopion torin (terveisä Jaakolle Siilinjärvelle). Miedän työ, on puoluetyötä. Pyrimme nostamaan puoluekannatusta. Yhteistyöllä siis satojen ihmisten yhteistyöllä tämä on tehty.
Onnittelen tässä myös Nilsiän Minna Reijosta, Outokummun Sanna Antikaista, tulevia työtovereita. 5748 ääntä, on valtava potti. Eikä itsellä ollut kuin yksi. Koen sen niin, että: Vastuu Teidän, minun työnantajien asioista on valtava. Saan paljon puheluita, viestejä. Ihmiset uskaltaa nyt näyttää ”persuuntumisensa” sen mitä ovat mieltä. Kannustan Teitä: Vain sillä että informaatio liikkuu molempiin suuntiin, saadaan hyvää kehitystä. 0400-179400, jussi@jussiwihonen.fi
Tiedoksi niille paikallisyhdistysten puheenjohtajille jotka vielä eivät ole ottaneet yhteyttä, kansanedustajan saa käymään vaalipiirin alueen tilaisuuksissa. Tulemme hyvin mielellään ja isommallakin porukalla, omalla joukkueella. Nöyrä Kiitos kaikille.
Menkääpä joskus huviksenne seuraamaan Joensuun kaupunginvaltuuston kokousta.
Mahdollista toki on, että osutte sinne puuduttavan tylsänä iltana, jolloin siellä ei tapahdu mitään, ja jolloin tekisi mieli alkaa huudella ohjeita siitä, miten keskustellaan:
– Älä hoe itsestäänselvyyksiä.
– Ota puheestasi löysä jorina pois ja mene suoraan asiaan.
– Älä ala muistella sitä, kuinka tätä samaa asiaa käsiteltiin jo silloin, kun aloitit paikallispoliitikon urasi.
– Värikäs ilmaisu piristää, mutta ei kannata yrittää olla väkisin vitsikäs. Emme me kaikki ole huumorimiehiä tai -naisia.
– Älä toista sitä, mitä kaveri on jo sanonut, vaan reagoi kaverin sanomaan ja vie keskustelua eteenpäin.
YouTubestakin kokouksia voi seurata, mutta silloin olet kameran valitseman näkymän orja. Sanat ovat tärkeitä, mutta paljon paljastavat myös kamerakuvan ulkopuoliset ilmeet, eleet, hymähdykset ja tuhahdukset.
Tulkinnoissa auttaa, jos tietää esiintyjien taustat ja keskinäiset suhteet. Perussuomalaisten ryhmässä esimerkiksi on ilmiselvää, että Jussi Wihonen on ottanut oppi-isän roolin vieressään istuvaan Asseri Kinnuseen nähden ja Kinnunen on oppipoikana innokas.
Toissa maanantaina olisin voinut vaikka lyödä vetoa, että kaksikko teki tahallisen provokaation, kun joku alkoi puhua työperäisen maahanmuuton merkityksestä.
Wihonen katsoi Kinnuseen, hymyili ja näytti peukkua alaspäin. Kinnunenkin näytti peukkua alaspäin ja hymyili. Sitten kummatkin painoivat puheenvuoropyyntönappia lähes yhtä aikaa.
Kinnunen totesi omassa puheenvuorossaan, että maahanmuuton sijasta osaavan työvoiman tarve pitäisi hoitaa syntyvyyttä lisäämällä. Salin vasemmalta laidalta kuului tyrmistyneitä ääniä.
Oppi-isä ja -poika näyttivät hihittelevän.
Kokoomuksesta oli tällä kertaa paikalla varavaltuutettu Timo Elo ja nuorisoketjulainen Jenna Hattunen reagoi vasemmistoliiton Alia Dannenbergin sanomisiin tavalla, joka herätti pohdinnan, kuinka paljon taustalla oli mentori Elon vaikutusta.
Kannattaa katsoa myös paikalla olevien viranhaltijoiden ilmeitä eri puheenvuorojen aikana. Niistäkin voi arvailla jotain eri esiintyjien rooleista ja joskus myös siitä, kuinka osuvasti puhuja onnistuu viestinsä välittämään.
Tuorein kokous maanantaina 25.2.2019 oli hyvä. Siellä nähtiin kaksi noin 46 sekuntia kestänyttä vaalipuhetta, joitakin tylsiä jorinoita ja paljon hyvää sanailua.
Pentti Keskisalon (sd.) ryöpsäyttämä opiskelijakeskustelu esimerkiksi oli yllättävän antoisa.
Vaalit lähestyy, ja nekin jotka ei ole mukana politiikassa, pyrkivät vaikuttamaan piilovaikuttamisen keinoin, kuten Ilosaarirockin vastaava tuottaja, maalittaessaan PS-nuorten puheenjohtajan.
He voivat kamppailla keskenään, mutta oikaisen pahimmat virheet. Emme halua vaaliohjelmassamme heikentää maahanmuuttajien oikeuksia. Se on ihan eri asia, kuin pyrkiä vähentämään haittamaahanmuuttoa, siis sitä että tänne tullaan matalapalkkaisiin töihin, ja kun sillä palkalla ei pärjää, veronmaksajat joutuvat huolehtimaan asunto- ja toimeentulotuesta.
Kun Joensuuhun tullaan vaikkapa Syyriasta kiintiöpakolaiseksi, siitä päivästä kun saapuu, on joensuulainen, ei pakolainen. Ja kaikki samat oikeudet ja velvollisuudet. Se on sitä demokratiaa.
Meille perussuomalaisille Suomi on Suomi, ei Mogadishu tai Kabul. Kunnioitamme ja arvostamme Suomen kansainvälisyyttä, mutta se ei tarkoita sitä, että meidän suomalaisten tulee muuttua, muualta tulleiden ehdoilla, vaan täällä eletään, kuten Suomessa. Jokainen ymmärtää, että mikäli töihin ei saada tekijöitä Suomesta tai 500 miljoonan työtekijän EU-alueelta, mistä kuka hyvänsä voi tulla töihin, ilman lupaprosessia, sitten on haettava kauempaa osaavaa työvoimaa.
Suomi ei voi olla koko maailman globaali sosiaalitoimisto. Eikä asuinpaikka suomalaisen sosiaaliturvan varassa ole ihmisoikeus. Ruotsi on pelottava esimerkki mihin epäonnistuminen maahanmuuttopolitiikassa voi johtaa. Perussuomalaiset eivät halua toistaa samoja virheitä.
Todellakin, äänestäjillä on valta, haluaako he lopettaa tämän holtittomuuden, joka heikentää kansallista turvallisuutta. Itse haluan jättää tämän maan lapsilleni turvallisena paikkana elää ja asua…
Taas lähes kaikki ehdokkaat ja puolueet ovat eläkeläisten asialla. On joka vaaleissa puhuttu, että taitettu indeksi palautetaan, mikäli äänestät meitä. Sen laittoi alulle Paavo Lipposen hallitus vedoten valtion heikkoon taloustilanteeseen. Indeksin leikkauksen piti olla väliaikainen. Kun saadaan kertymään työeläkekassoihin riittävästi varoja suurten ikäluokkien eläkkeisiin, indeksi palautetaan takaisin. Nyt työeläkekassojen varanto on yli 200 miljardia, noin neljä kertaa suurempi kuin Suomen valtion vuosibudjetti.
Vuosikymmeniä jatkuneessa välivaiheessa leikkuri on kurittanut eläkeläisiä heidän ostovoimansa alentumisella. Työeläkeläisen euron ostovoima on merkittävästi alentunut siitä, mitä se oli hänen eläkkeelle jäädessään. Indeksin keksinyt silloinen valtiosihteeri Raimo Sailas (sd.) toteaa kuitenkin muistelmissaan, ettei työeläkeläisiltä leipä lopu, vaikka indeksi tuleekin.
Tämän hetken tilanteessa ei taitetulla indeksillä ole sitä merkitystä, mitä oli taka-aikana. Eläkeläisten suurin ongelma on korkea verotus, ja siksi ratkaisu tilanteeseen olisi ottaa verotuksessa käyttöön eläketulovähennys. Nyt käy usein niin, että indeksikorotuksen nostama siirtyy kiristyvänä verotuksena valtion kassaan ilman, että eläkeläisen todellinen ostovoima kohenisi.
Lisäksi osalle eläkeläisistä kaivattaisiin oikeudenmukaisuutta lääkekuluihin poistamalla lääke- ja hoitokatot.
Nämä toimet vievät valtion menoja jonkin verran, mutta vastaavasti eläkeläisten ostovoiman lisäys tuo takaisin menetykset.
Hesarin ilmastokirjeenvaihtaja: “Idea ilmasto gallupin teettämiseen syntyi oikeastaan jo lokakuussa. Silloin olin vielä HS:n Politiikan toimituksen esimies ja rakensin kysymyspatteristoa HS:n vaalikoneeseen”. Ensin tehtiin kysymykset, sitten tilattiin niitä tukeva tutkimus. Näppärää.
Selkeä enemmistö 70% on sitä mieltä että: “Suomen kannattaa toteuttaa hiilivähennyksensä Suomen ulkopuolella”. Myös teollisuus kannattaa päästövähennysten tekemistä siellä, missä se olisi tehokkainta ja halvinta. Tutkimuksen mukaan Perussuomalaisista 81% kannattaa tätä.
Koko kysely tulee asettaa kyseenalaiseksi, niin kaltoin se kohtelee maakuntia, harvaan asuttuja alueita, eikä voi välttyä ajatukselta että: “Suomi näyttää Helsingistä kovin erilaiselta.” Kerrassaan irvokkaita ovat kysymykset: “Lentoverosta, turpeen käytön kieltämisestä ja biopolttoaineiden edistämisestä”.
Johtopäätöksenä, siis faktana tarjotaan. “Suomen hallituksen pitäisi ottaa ykköstavoitteekseen ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen.” Varmaan ilmastonäkökulmasta, pitäisi mutta ainakaan torigallupissa, yksikään ei ole nähnyt tätä Suomen suurimpana ongelmana, vaikka kysymys on relevantti globaalisti.
Itse näen, että demareiden 750.000 sähköauton tavoite 2030 mennessä on vailla realiteetteja.
Yksityisautoilu on välttämättömyys maakunnassa ja täytyy sallia myös ihan näillä nykyisillä autoilla.
”Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden säilöönotto lisäisi turvallisuutta. Olemme ehdottaneet niitä jo aiemmin. Palautuskeskuksia. Oleskeluluvat tulisi myöntää määräaikaisena ja suojeluasema tulisi voida peruuttaa, jos tilanne lähtömaassa muuttuu.” Kirjoitus on julkaistu Sanomalehti Karjalainen 14.1.
” Näen kuten Koivumaa, tämän nimenomaan elinvoimaa lisäävänä ja luovana hankkeena. Enkä joensuulaisena, vaan maakunnallisena. Tulee muistaa että Kuopiossa on ja tilaisuuksia ohjautuu sinne. Meillä on samat mahdollisuudet mutta yhteen hiileen puhaltamista vaaditaan.” Mainittakoon että: Esitys ei ole uusi vaan oli Perussuomalaisten kuntavaaliohjelmassa 2017. Kirjoitus on julkaistu: Sanomalehti Karjalainen 17.1
Olemme mukana uudella uusitulla torilla – paikka 45. Tervetuloa tarinoimaan. Paikalla myös eduskuntavaaliehdokkaat: Osmo Kokko – Outi Mara ja Jussi Wihonen
HALLITUS Varsinaiset jäsenet:
Jussi Wihonen
Sampsa Jääskeläinen
Eero Bogdanoff
Asseri Kinnunen
Juha-Matti Ryynänen
Esa Härkönen
Osmo Kokko
Eetu Tuovila
Henkilökohtaiset varajäsenet:
Veijo Oinonen
Jouni Hyökki
Teemu Arponen
Visa Redsven
Matti Leskinen
Juha Jalkanen
Jarno Lähteenmäki
Touko Kivi
Perussuomalaiset toimivat kuntien ja kaupunkien valtuustoissa tavallisen ihmisen ja veronmaksajan asialla. Perussuomalaiset tarkastelevat sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksiä kunkin peruskunnan tarpeiden, eri väestöryhmien näkökulmista ja eri palvelujen käyttäjäryhmien näkökulmista. Julkisen sektorin päätöksenteon laillisuuskysymykset ovat myös meille tärkeitä. Haluamme valvoa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen laadun, saatavuuden ja saavutettavuuden toteutumista koko Pohjois-Karjalan maakunnan alueella.
Tule tekemään tätä tärkeää edunvalvontatyötä perusterveydenhuollon, vanhustenhuollon, sosiaalipalvelujen, erityishuoltopalvelujen ja moninaisten tukipalvelujen toimivuuden ja laadun säilyttämiseksi korkealla tasolla maakunta- ja soteuudistuksessa.
Jos olet kiinnostunut maakuntavaaliehdokkuudesta, ota ensisijaisesti yhteys oman kotikuntasi tai alueesi Perussuomalaiset rp:n paikallisyhdistyksen puheenjohtajaan, sihteeriin tai vaaliasiamieheen.
Kari Surakka Perussuomalaisten Pohjois-Karjalan piirin maakuntavaalipäällikkö
Joensuun perussuomalaiset ry:n syyskokous 15.10.2017 valitsi seuraavat henkilöt hallitukseen 2018
Puheenjohtaja: Kari Surakka
Hallituksen varsinaiset jäsenet:
Outi Mara, Eero Bogdanoff, Jussi Wihonen, Asseri Kinnunen, Sampsa Jääskeläinen, Osmo Kokko, Teemu Arponen ja Claudia Deleanu
Hallitus valitsee keskuudestaan järjestäytymiskokouksessa tammikuussa 2018 sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt
*Kaupungin täytyy ottaa aktiivisempi ote uusien työpaikkojen luomiseen. KELA:n liki 9 miljoonan sakkomaksuista painopiste on siirrettävä työn tarjoamiseen.
*Uusia metsäbiotalouden toimijoita on haettava niin kotimaasta kuin Euroopasta, pitää muista että kauppa on kansainvälistä ja kilpailu globaalia.
Elinvoiman luomiseen pitää yritysyhteistyö ohella kytkeä niin yliopisto, ammattikorkeakoulu kuin PKKY, yhteistyökumppaniksi ja luoda kehitysalustoja heille.
*Vastustamme haittamaahanmuuttoa. Kiintiöpakolaisten määrä palautettava alkuperäiselle tasolle.
KAUPUNKIRAKENNE *Perusasioista kuten, katujen aurauksen ja puistojen hoidon tasoa on nostettava, ei säästettävä.
*Uusien asuinalueiden infraan on panostettava, jotta tonttitarjontaa pystytään lisäämään kysyntää vastaavasti.
*Täydennysrakentamisessa puistot ja lähimetsät tulee säilyttää asukkailla sekä tonttitehokkuutta
lisättävä purettavissa kohteissa, että lisäkapasiteettia saadaan riittävästi.
*Pyöräilyn kehittämistä kannatamme, mutta se ei voi tapahtua yksityisautoilun kieltämisellä ja maantasopysäköinnistä luopumalla.
*Keskustassa asioinnin helpottamiseksi esitämme ilmaista tunnin asiointipysäköintiä keskustan alueella
HYVINVOINTI
*Vanhusten määrä kasvaa voimakkaasti. Ikäihmisille on tarjottava palveluita omilla asuinalueillaan.
Senioripiha-konseptia on monistettava Noljakkaan, Rantakylään, Karsikkoon ja Linnunlahdelle sekä Kanervalaan.
*Leikkipuistoista on suunniteltava monitoimipuistoja niin, että niitä voi käyttää sekä lapset että ikäihmiset.
*Koulujen minimituntimäärästä on päästävä ylöspäin. Laadukas opetus on varmistettava, riittävällä avustajien määrällä ja ryhmäkokojen pienentämisellä. Digitaaliset oppimisympäristöt on saatava tehokkaampaan käyttöön.
*Suunnitellut koulu- ja päiväkotihankkeet on toteutettava heti. Maahanmuuttajalapsilla tulee olla oikeus osallistua varhaiskasvatukseen huolimatta siitä, ovatko vanhemmat työelämässä.
*Kuntalaisten osallistumista päätöksentekoon, tulee tukea lisäämällä tiedotusta, helpottamalla osallistumista, järjestämällä asukastilaisuuksia jatkuvasti ja ennen kaikkea ottamalla asukkaiden mielipiteet huomioon jo valmistelussa.
Laittomasti maassa oleskelevien osalta on noudatettava lakia ja asetuksia. Viranomaisten tulee ohjata heidät palautuskeskuksiin.
SIVISTYS JA KULTTUURI *Keskustelut musiikkitalosta Joensuuhun on aloitettava
* Lasten ja nuorten liikuntaharrastuspaikkoihin on investoitava sekä pyrittävä saamaan heille tarkoitettuja suuria kansallisia liikuntatapahtumia.
* Nuorten uudet markkinavoimaiset kulttuurit on huomioitava paremmin. On pyrittävä saamaan kansainvälisiä pelitapahtumia Joensuun Areenaan kesäisin.
1. Hankintojen kilpailuttaminen kuntien ja maakunnan etu huomioiden?
2. Pakolaisista aiheutuvat seuraamukset ja kustannukset kaupungille?
3. Kaava-alueen puistometsien suojaaminen liialliselta rakentamiselta?
4. Jätesopimuksen epäedullisuus kaupunkilaisille?
5. Seksuaalirikosten (+ 225%) ennaltaehkäisy Joensuussa?
Valtuustoaloitteet
* Nuorten kesätyöhön verratta talvityön mahdollisuus
* Omaishoitajapäivät tehostettuun palveluasumiseen
* Puutalokorttelin nimeäminen (yrittäjien toivomuksesta)
* Saimaan järvilohen kasvuolosuhteiden parantaminen Utran kanavalla
* Kaupungin kokoinen liikuntatapahtuma (Joen Yöhön verrattava)
* Ennaltaehkäisevän tuen palveluseteli lapsiperheille (kotiapuun)
* Maahanmuutosta ja pakolaisista aiheutuvien toimien resurssinseuranta
* Joensuun suurimman yleisötapahtuman syntyhistorian esilletuominen Ilosaaressa
* Pyöräilyreiteille infotauluja kaupunginosien historiasta
* Linja-autojen hinnoittelun alueellinen tasa-arvoisuus
* Etsivän nuorisotyön tila Joensuussa
* Ennaltaehkäisevään työhön seniorien liikuntaneuvoja tai koordinaattori
* Nuorille parkourpuisto Joensuuhun (liikuntamuoto vähävaraisille)
Muuta erityistä vaikuttavuutta
* Nuorisotyöntekijöiden toimien vakinaistaminen (3 toimea)
* Yksityisten rantojen turvaaminen kaavoitukselta yleiseen käyttöön
* Työttömyyden muutoksiin reagoiminen
Joensuun perussuomalaisten järjestäytymiskokouksessa, 13.1.2017 valittiin yhdistyksen varapuheenjohtajaksi Outi Mara, sihteerin-ja taloudenhoitajan tehtävissä jatkaa Juhani Vuorela, samoin materiaalivastaavana yhdessä Sampsa Jääskeläisen kanssa.
Puheenjohtajaksi valittiin syyskokouksessa 2016 Kari Surakka.
Äänestäminen kuntavaaleissa on tärkeä tapa vaikuttaa oman kunnan asioihin mutta kaikkein tehokkainta on asettua itse ehdolle. Perussuomalaiset ovat juuri sinulle sopiva, tavallisten ihmisten puolue. Maalaisjärki ja asiakeskeisyys siivittävät paikallista politiikkaamme kuntalaisten ääntä kuunnellen vaalipäivänä 9.4.2017.
Me Perussuomalaisissa tiedämme, että asiat eivät muutu itsekseen, vaan niille täytyy tehdä jotain. Ehdokkailtamme ei vaadita erityistä politiikan osaamista, vaan asenne ratkaisee. Olemme jo saaneet ehdokkaiksi monenlaisia ihmisiä – naisia, miehiä, nuoria, perheellisiä, senioreita, opiskelijoita, työntekijöitä, virkamiehiä, johtajia, yrittäjiä jne. ja heistä jokainen tuo mukanaan oman asiantuntemuksensa.
Jos tunnistat itsessäsi kiinnostuksen yhteisten asioiden hoitamista kohtaan ja haluat oppia uutta, toivotamme sinut lämpimästi ehdokkaaksemme kevään 2017 vaaleihin.
Jokainen ehdokas luo oman ehdokasesittelyn vaalisivustolle
Ehdokaspakettiin kuuluu, että jokainen ehdokas luot itse oman esittelysivun puolueen sivuilla olevaan ehdokasgalleriaan. Katso tästä hyvä esimerkkikokonaisuus ehdokasesittelysivusta.
Ehdokassivun luomista varten tarvitset PS-Tunnuksen eli rekisteröitymisen puolueen kotisivuille. Tämä on helppoa. Jos olet jo paikallisyhdistyksen hyväksymä ehdokas mutta sinulla ei ole omaa PS-Tunnusta, toimi seuraavasti:
Rekisteröi tästä ensin oma PS-Tunnus, jos sinulla ei sitä ole jo käytössä ja
Perussuomalaisten ehdokkaiden vaalisivusto on verkkopohjainen ehdokasgalleriamme, jossa esittelemme eri puolella Suomea ehdolla olevat kuntavaaliehdokkaamme. Sivustolta voi tutustua ehdokkaiden vaaliteemoihin ja katsoa ehdokkaan omista tapahtumailmoituksista, missä hän on tavattavissa. Lisäksi sivujen ehdokastietoja käytetään julisteiden ja vaalilehtien painatukseen.
Joensuun Perussuomalaiset ry on valinnut 22.10.2016 syyskokouksessaan uuden hallituksen. Hallituksen vuodelle 2017, puheenjohtajana jatkaa Kari Surakka. Hallituksen jäseninä toimivat: Sampsa Jääskeläinen, Outi Mara, Jussi Wihonen, Veijo Oinonen, Teemu Arponen, Vesa Julin, Matti Leskinen ja Juhani Vuorela.
Perussuomalaisten tavoitteena on seuraavissa kuntavaaleissa 10 valtuustopaikkaa. Tavoitteen pohjana on aktiivinen valtuusto- ja lautakuntatyöskentely, jota on toteutettu puoluerajat ylittävällä yhteistyöllä.
Tulevalla uudella valtuustonkaudella lasten ja perheiden palveluja on kehittävä edelleen ja huomioitava ikäihmisten sekä työttömien hyvinvointi.
Kunnallisvaalit pidetään keväällä 2017 ja nyt alkaa ehdokkaiden hankinta. Jokainen, kunnallisesta päätöksenteosta kiinnostunut yhdistyksemme jäsen on tervetullut ehdokkaaksi.
Tavoitteena on että syksyyn mennessä meillä on vähintään 50 ehdokasta kuntamme alueelta.
Ottakaa rohkeasti yhteyttä yhdistyksemme puheenjohtajaan, sihteeriin tai muihin hallituksemme jäseniin, niin kutsumme teidät piiritoimistolle keskustelemaan ehdokkuuden velvoitteista ja tavoitteista. Ehdokkaaksi ryhtyvän tulee antaa ehdokkaaksi kirjautuessaan valtakirja puolueveron veloittamiseksi mahdollisten luottamustoimien kokouspalkkioista, mikäli tulee valituksi johonkin luottamustehtävään.
Joensuun perussuomalaiset ry:n syyskokouksen 1.11.2015 julkilausuma korostaa
Joensuun perussuomalaiset ry tukee Joensuun kaupunkikeskuksen kehittämistä strategian mukaisesti. Alueellisten toimintakeskusten kehittämiseen on kiinnitettävä huomiota.
Siun soten jatkovalmisteluista tiedottamisen tulisi olla avointa kuntalaisille. Joensuu on investoimassa tulevaisuuden palveluihin merkittävästi koulujen, päiväkotien ja Siilaisen sairaalan muodossa.
Kunnallisten peruspalveluiden, kuten joukkoliikenne, tulee olla taloudellista, toiminta- ja kilpailukykyistä.
