Poliittiset päätökset aiheuttaneet Suomen suuresti vaihtelevat sähkön hinnat – poliittisilla päätöksillä tilanteen voisi korjata

Vasemmiston ja vihreiden ideologian mukainen ilmastonmuutoskiima on aiheuttanut Suomen sähköenergian alalla kriisin, joka kärjistyy talven pakkasilla. Sähkön hinta poukkoilee äärimmäisyydestä toiseen. Huonojen poliittisten päätösten vuoksi Suomessa sähkön ja sähkönsiirron hinta on nyt järkyttävän korkea.

Suomi kuuluu Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteiseen sähköpörssiin Nordpooliin. Vaikka kyse on pörssistä, sieltä ostettu sähkön hinta ei kuitenkaan ole kaikille sama. Yleensä pörssissä, kuten osakepörssissä, kaikille ostajille osake on samanhintainen riippumatta ostajan kotimaasta. Sähköpörssissä on toisin. Suomen osa pörssissä on huono, sillä Suomi on erityisesti kylminä aikoina riippuvainen ulkomaisesta sähköstä. Helmikuussa 2026 on uutisoitu, että Ruotsin ja Norjan maksama pörssisähkö Nordpoolista on alle kolmannes siitä, mitä Suomi maksaa pörssisähköstä. (Ilta-Sanomat 3.2.2026 Suomessa pörssisähkö maksaa enemmän kuin Ruotsissa – Ilta-Sanomat)

Esimerkiksi sunnuntaina 8.2.2026 klo 13:03 Suomi osti ulkomaista sähköä 2 982 megawattia. Samalla hetkellä tuotettiin esimerkiksi ydinvoimaa 4 233 mWh, teollisuuden yhteistuotantoa (josta osa on teollisuuslaitosten sivuvirtaa) 1 614 mWh ja tuulivoimaa 965 mWh. Muutama päivä myöhemmin, torstaina 12.2.2026 klo 10:44 tuulivoiman tuotanto oli 155 mWh kun kokonaiskulutus oli 13 322 mWh. Kun tuulivoiman maksimaalinen tuotantopotentiaali on noin 9 500 mWh, tuulivoimaa oli käytettävissä alle 1,6 % sen tuotantokapasiteetista ja alle 1,2 % sähkönkulutuksesta. (Lähde Fingrid).

On huomattava, että Suomen sähköntuotanto ei riitä kaiken kulutuksen tarpeisiin. Sähkön kokonaistarve eli kulutus oli 8.2.2026 klo 13:03 noin 13 000 mWh, joten ulkomailta oli ostettava 23 % sähköstä. Suomessa on pyritty sähköenergian omavaraisuuteen, ja siihen on Orpon hallituskin sitoutunut. Hallitusohjelman mukaan Suomen pitäisi olla sähkössä omavarainen vuositasolla, mutta jokainen ulkomailta ostettu kilowatti on poissa kotimaan taloudesta (Suomen omavaraisuus sähkössä lähestyy – Ilta-Sanomat).

Suomen sähköenergian tuotannossa on suuri ongelma. Tuulivoimaa on rakennettu valtava potentiaalinen tuotantokapasiteetti, mutta useimmiten siitä on käytössä vain pieni osa, vähimmillään siis muutama prosentti potentiaalista. Kun samalla joidenkin tuotantomuotojen (esimerkiksi Porin hiilivoimalaitos, Fortum) mahdollisuudet tuottaa sähköä on ajettu nurkkaan. Huoltovarmuuskeskuksen sopimus Porin voimalan kanssa takaa voimalan käytön kriisitilanteissa, mutta silloin kun laitos ei tuota ollenkaan sähköä, valtio joutuu silti maksamaan yhtiölle kymmeniä miljoonia euroja vuodessa. Omituinen lahja pörssiyhtiölle!

Sähköntuotannon omavaraisuusastetta voi kasvattaa rakentamalla uutta tuotantokapasiteettia. Vasemmisto ja vihreät ylpeilevätkin sillä, että tuulivoiman tuotantokapasiteetti lähestyy jopa sähköenergian kokonaistarvetta. Mutta vasemmisto ja vihreät eivät tuo esille, että pelkkä tuotantokapasiteetti ei tuota sähköä, jos se ei ole toiminnassa. Tilastoista ja ajantasaisista tuotantomääristä voi nähdä, että suurimpina kulutushuippuina tuulivoiman osuus kokonaistuotannosta on ollut jopa alle kaksi prosenttia tarpeesta.

Kun muiden tuotantomuotojen lisärakentamista vältetään siksi, ettei rakenneta ylikapasiteettia, miksi tuuli- ja aurinkovoimaan on mittavin avustuksin verovaroista rakennettu valtava ylikapasiteetti seisomaan käyttämättömänä? Vuonna 2025 tuulivoiman osuus kokonaistuotannosta oli vain 28 %, kun se olisi voinut olla noin 70 %. Sähkön tuotantokustannuksiin vaikuttavat myös kiinteät kulut, joita ovat myös käyttämättä oleva tuotantokapasiteetti. Tuulettomina kausina edullisen sähkön hinnan ja suomalaisen kuluttajan kannalta olisi järkevämpää käyttää vaikka hiilivoimaa kuin kallista ulkomaista sähköä.

Ympäristöministeri Sari Multala, missä viipyvät Orpon hallituksen ohjelmaan kirjattujen sähköenergiaan liittyvät esitykset tilannetta korjaavaksi lainsäädännöksi?

Orpon hallituksen hallitusohjelmassa on lukuisia energiapoliittisia kirjauksia, miten Suomen energiajärjestelmää saataisiin nykyistä paremmaksi. Ohjelmassa esitetään muun muassa, että potentiaaliselta tuotantokapasiteetiltaan massiivinen tuulivoima velvoitettaisiin osallistumaan säätövoiman kustannuksiin:

”Huolehditaan, että Suomessa riittää sähköä kohtuulliseen hintaan myös tuulettomien pakkasjaksojen aikana. Perusvoimatuotannossa tulee pyrkiä tasoon, jossa sähköä riittää kotitalouksien ja elinkeinoelämän perustarpeisiin myös huippukulutustunteina, kun kaikki kulutuksen säätömahdollisuudet on käytetty. Sähköntuotannon investoinneissa edistetään toimitusvarmuuden ja järjestelmän kokonaiskustannusten kannalta hyvää tasapainoa sääriippuvaisen tuotannon sekä säätövoiman ja perusvoiman välillä. Luodaan selvityksen perusteella kustannustehokas kapasiteettimekanismi (esim. huutokauppa tai vastaava), joka tukee aina käytettävissä olevan sähkön riittävää määrää. Luodaan sääriippuvaiselle sähköntuotannolle kannusteet osallistua kapasiteettimekanismiin tai muulla tavalla turvataan tarvittava säätövoima.”

Juha Kukkonen
Valtiotieteen maisteri
Joensuu

Kirjoitus on julkaistu myös Uuden Suomen blogeissa 12.2.2026: Poliittiset päätökset aiheuttaneet Suomen suuresti vaihtelevat sähkön hinnat – poliittisilla päätöksillä tilanteen voisi korjata | Uusi Suomi Puheenvuoro

 

Alla on Orpon hallituksen hallitusohjelman olennaiset kirjaukset energiantuotannosta:

7.1 Edullista, puhdasta ja toimitusvarmaa sähköä suomalaisille ja heidän työpaikoilleen

Suomi nousee puhtaan energian edelläkävijäksi Euroopassa. Hallitus valmistelee uuden energia- ja ilmastostrategian, jonka keskeisenä osana on teollisuuden energiasiirtymän ja investointien edistäminen. Sähköntuotanto Suomessa moninkertaistuu ja sähköä riittää myös tuulettomina pakkasjaksoina. Suomi on omavarainen vuositasolla ja toimitusvarmuus on varmistettu kaikissa tilanteissa. Sähköntuotannon monipuolisuudesta ja alueellista kattavuudesta huolehditaan osana kokonaisturvallisuutta. Sähköntuotannon rakenne hillitsee hintavaihteluita ja kuluttajilla on mahdollisuus hyötyä kulutusjoustoautomatiikalla. Sähkönkäyttäjien oikeudenmukainen kohtelu sähkön niukkuustilanteissa varmistetaan. Teknologinen kehitys ja innovaatioiden käyttöönotto ovat tärkeimmät tavat rakentaa edullista, päästötöntä ja toimitusvarmaa energiajärjestelmää Suomeen. On keskeisen tärkeää lisätä energiaratkaisujen korkeatasoista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyötä Suomessa. Hallitus kääntää julkisen TKI-rahoituksen selvään kasvuun siten, että Suomi nostaa TKI-toiminnan 4 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Elinkeinoelämän, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, valtion ja kuntien sekä kasvuyritysympäristöjen välistä yhteistyötä edistetään. Suomen ja EU:n TKI-rahoituksesta merkittävä osa on syytä suunnata puhtaan energian murrosta kiihdyttäviin hankkeisiin. Samalla, kun suomalainen elinkeinoelämä vie kestävien energiajärjestelmien ratkaisuja maailmalle, mahdollistetaan Suomen ilmastokädenjäljen kasvu.

Suomesta puhtaan energian edelläkävijä

 

Suomeen rakennetaan tällä vuosikymmenellä ennätyksellisen paljon uutta sähköntuotantokapasiteettia. Se on edellytys teollisuuden investointien merkittävälle kiihdyttämiselle sekä fossiilisten polttoaineiden korvaamiselle sähköön perustuvilla ratkaisuilla teollisuudessa, lämmityksessä ja liikenteessä. Suomen energiaomavaraisuutta vahvistetaan kestävällä tavalla edistämällä puhtaan energian siirtymää. Jatketaan toimia, joilla Suomi on riippumaton Venäjän energiasta. Uusiutuvan energian osuutta energiantuotannossa kasvatetaan ja edistetään toimia, joiden avulla fossiilisista polttoaineista luovutaan sähkön ja lämmön tuotannossa viimeistään 2030-luvulla. Vihreän siirtymän ja cleantech-investointien edistämiseksi ja uuden toiminnan houkuttelemiseksi Suomeen yrityksille tarjotaan vakaat ja ennustettavat toimintaedellytykset. Kestävän energiasektorin ja kohtuuhintaisen sähkön avulla luodaan sekä kilpailuetua että edellytyksiä kestävälle teollisuudelle Suomessa.

Toimitusvarmuus ja tarjontavaihteluiden kohtuullisuus

Huolehditaan, että Suomessa riittää sähköä kohtuulliseen hintaan myös tuulettomien pakkasjaksojen aikana. Perusvoimatuotannossa tulee pyrkiä tasoon, jossa sähköä riittää kotitalouksien ja elinkeinoelämän perustarpeisiin myös huippukulutustunteina, kun kaikki kulutuksen säätömahdollisuudet on käytetty. Sähköntuotannon investoinneissa edistetään toimitusvarmuuden ja järjestelmän kokonaiskustannusten kannalta hyvää tasapainoa sääriippuvaisen tuotannon sekä säätövoiman ja perusvoiman välillä. Luodaan selvityksen perusteella kustannustehokas kapasiteettimekanismi (esim. huutokauppa tai vastaava), joka tukee aina käytettävissä olevan sähkön riittävää määrää. Luodaan sääriippuvaiselle sähköntuotannolle kannusteet osallistua kapasiteettimekanismiin tai muulla tavalla turvataan tarvittava säätövoima. Selvitetään ja mahdollisuuksien mukaan toteutetaan korkovähennysoikeuden rajoituksen infrastruktuuripoikkeuksen laajennus suurten energiahankkeiden osalta. Hallitus selvittää tarpeen ja mahdollisuudet valtion osallistumiselle strategisten investointien rahoitusratkaisuihin ensisijaisesti takaus- tai pääomasijoitusmuotoisilla instrumenteilla. Yhteensovitetaan joustavaa tuotantoa ja kulutusta sekä parannetaan järjestelmäintegraatiota jousto- ja varastointiratkaisuin. Hallitus parantaa kannustimia lämmön ja muun energian kausivarastointiin sähkötarpeen vuodenaikaerojen lieventämiseksi muun muassa poistamalla kaksinkertaisen verotuksen kaikista sähkön varastointimuodoista. Hallitus edistää mahdollisuuksia sähkö- ja lämpövarastojen rakentamiseen myös lyhytaikaisten kulutusjoustojen saamiseksi.

 

20. 137 VAHVA JA VÄLITTÄVÄ SUOMI – PÄÄMINISTERI PETTERI ORPON HALLITUKSEN OHJELMA 20.6.2023

Huoltovarmuus

Hallitus selkeyttää viranomaisten ja valtion erityistehtäväyhtiöiden vastuita huolehtia sähköjärjestelmän ja muiden yhteiskunnan avaintoimintojen toimitusvarmuudesta. Huoltovarmuutta parannetaan laajentamalla velvoitevarastointia puupolttoaineisiin ja täydentämällä puuterminaaliverkostoa. Hallitus arvioi tarpeen Fingridin ja Huoltovarmuuskeskuksen reserviratkaisujen laajentamiseen. Turvataan huoltovarmuussyistä polttoturpeen saatavuus siirtymäkauden ajan HVK:n 17.5.2023 päivätyssä muistiossa (HVK/2023/00450-1) arvioidun tarpeen mukaisesti. Sovitetaan reservi- ja huoltovarmuustarpeet yhteen kapasiteettimekanismin kanssa lämmön ja sähkön alueellisesti hajautetun sekä monipuolisiin ja helposti varastoitaviin polttoaineisiin perustuvan tuotannon turvaamiseksi. Velvoitevarastoitavien polttoaineiden, mukaan lukien turpeen, varastointimääriä kehitetään tarpeita vastaavasti. Valikoimaa laajennetaan kapasiteettimekanismin laitoskannan mukaisesti kattamaan puu- sekä muut bio- ja sähköpolttoaineet. Energiahuollon kannalta strategisten mineraalivarojen saanti turvataan.

Sähkön siirtoverkko

Sähkön siirtoverkon toimivuutta ja riittävyyttä energiamurroksen perustana ja Suomen keskeisenä kilpailuetuna vahvistetaan. Nopeutetaan sähköverkkoinvestointien luvitusta ja resursoidaan lupakäsittely. Hallitus luo strategisen näkemyksen sähkön siirtotarpeista Suomen eri alueilla 2030-luvulla ja käynnistää tarvittavat toimenpiteet investointeja hidastavien pullonkaulojen poistamiseksi. Kansallisesti tärkeiden teollisuuden keskittymien sähkönsiirtotarve ja kohtuulliset sähkönsiirtokustannukset varmistetaan investointien mahdollistamiseksi. Kantaverkon rakentamistarpeen ja pullonkaulojen merkityksen vähentämiseksi edistetään sähköä kuluttavien ja tuottavien suurinvestointien sijoittumista lähekkäin ilman tarvetta liittyä kantaverkkoon. Sääriippuvaiselle tuotannolle luodaan kannusteet sijoittua kantaverkon olemassa olevan siirtokyvyn, tulevan rakentamisen ja energiajärjestelmän kokonaisoptimoinnin kannalta edullisiin paikkoihin. Edistetään datakeskuksien sijoittumista Suomeen huomioiden sähköverkkojen liityntämahdollisuudet sekä hukkalämmön hyödyntämisen kaukolämmössä.

20. 138 VAHVA JA VÄLITTÄVÄ SUOMI – PÄÄMINISTERI PETTERI ORPON HALLITUKSEN OHJELMA 20.6.2023

Pohjoismaista energia-alan yhteistyötä vahvistetaan ja kehitetään. Hallitus edistää siirtoyhteyksien lisäämistä Pohjoismaihin ja Baltiaan sähkön toimitusvarmuuden varmistamiseksi. Selvitetään osana Merenkurkun kiinteän yhteyden selvitystä sähkön ja vedyn siirtoyhteyksien synergioita. Hallitus selvittää Fingridin vastuun laajentamista energiamurroksen myötä tarvittavien siirtoverkkojen rakentamisessa kaupunkiseuduilla.

Ydinvoima

Suomeen tarvitaan lisää ydinvoimaa. Hallitus sitoutuu hyväksymään kaikki kriteerit täyttävät periaatelupahakemukset, joissa hakijoiden taustat ovat kansallisen turvallisuuden kannalta hyväksyttävät. Hallitus edistää ydinvoimahankkeiden rahoitusratkaisuja. Ydinenergialaki ja sitä toimeenpanevat määräykset uudistetaan viimeistään vuoteen 2026 mennessä hankkeiden sujuvuutta ja Suomen kilpailukykyä investointikohteena tukevalla tavalla. Uudistuksen yhteydessä helpotetaan modulaaristen pienydinreaktoreiden (SMR) rakentamista. Kannustetaan ydinvoimaan liittyvien innovaatioiden kehittämiseen ja nopeaan käyttöönottoon Suomessa. Edistetään mahdollisuuksia sijoittaa ydinvoimaa teollisuuslaitosten lähelle hukkalämmön ja höyryn hyödyntämiseksi. Hyödynnetään mahdollisuus tyyppihyväksyntäpohjaiseen menettelyyn erityisesti modulaaristen SMR-voimaloiden osalta. SMR-voimaloiden osalta hallitus selvittää mahdollisuutta luopua raskaasta periaatelupamenettelystä niin, että mahdollisuus varmistua hankkeen omistajaan liittyvistä seikoista ennen rakentamista säilyy. Varmistetaan ydinenergiasääntelyn ja SMR-kehityksen resurssit työ- ja elinkeinoministeriössä sekä Säteilyturvakeskuksessa. Hallitus edistää myös kaukolämpöä tuottavien SMR-reaktoreiden käyttöä. Niin sanotun mitoittavan vikaantumisen tehorajan sääntely ratkaistaan. Tavoitteena on, että ydinvoimaloita voidaan ajaa täydellä teholla ilman kohtuuttomia kustannuksia. Hallitus edistää ydinvoimaa EU-tasolla. Suomi ajaa teknologianeutraalia lähestymistapaa EU:n 2040-ilmastopaketissa ja pyrkii parantamaan ydinvoiman suotuisaksi luokittelua EU-sääntelyssä (muiden muassa taksonomia, polttoaineluokitukset, vihreän vedyn määritelmä). Suomi toimii EU:ssa aktiivisesti edistääkseen tyyppihyväksyttyjen SMR-reaktoreiden käyttöönottoa edistävän regulaation valmistelua.Vesivoima

 

Hallitus vahvistaa energiajärjestelmälle tärkeän säätökykyisen vesivoiman toimintaedellytyksiä. Vesilain päivittämisen yhteydessä huolehditaan siitä, että kansantaloudelle ja yleiselle edulle tärkeät hankkeet ovat edelleen mahdollisia. Vesivoiman säätökykyä parannetaan vesipuitedirektiivin mahdollistamissa rajoissa. Hallitus edistää pumppuvoimahankkeiden toteutumista muun muassa sisällyttämällä ne luvituksen etusijaisuusmenettelyyn ja linjaamalla ne yleisen edun mukaisiksi sekä sisällyttämällä ne kapasiteettimekanismiin. Hallitus selvittää uusien vesivoimatehoa lisäävien hankkeiden kiinteistöveroluokituksen määräaikaista keventämistä. Sähköjärjestelmän kannalta tärkeimmät vesivoimakohteet tunnistetaan, jotta yhteiskunnallisia intressejä voidaan yhteensovittaa yhä paremmin. Mahdollista lisävesivoiman rakentamista suunnataan sellaisiin vesistöihin, jotka on jo valjastettu sähköntuotantoon. Vesivoimalla tuotetun tehon korotusmahdollisuuksia parannetaan kriisitilanteita ajatellen.

Tuulivoima

Tuulivoiman toimintaedellytyksiä kehitetään hallitusohjelman lähtökohtien edellyttämästä sähköntuotannon lisäystarpeesta huolehtien sekä siten, että yhteensovitetaan tuulivoiman sosiaalinen hyväksyttävyys ja investointien toteutumiselle suotuisa toimintaympäristö. Maanomistajien asemaa vahvistetaan. Tuulivoimalle lisätään velvoitteita sosiaalisen hyväksyttävyyden parantamiseksi ja säätövoimatarpeiden rahoittamiseksi. Toimet toteutetaan siten, että tarvittava sähköntuotannon lisäys Suomeen ei esty. Hallitus sujuvoittaa luvitusta karsimalla päällekkäisiä valituskohtia. Tuulivoimapotentiaalia hyödynnetään eri puolilla Suomea. Hallitus toteuttaa seuraavat toimenpiteet tuulivoimarakentamisen oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi: purku- ja ennallistamisvelvoitteen käyttöönotto kattavasti (mukaan lukien rahasto), tuulivoimatoimijoiden osallistuminen säätövoimasta huolehtimiseen omalla tuotannolla tai osallistumalla kapasiteettimekanismiin, YVA-rajan laskeminen kattamaan kaikki teolliset hankkeet ja maisema-arvioinnin vahvistaminen, johtokäytävien lunastuskorvauksien nosto sekä kansallisten etäisyyssääntöjen määrittely ja käyttöönotto. Sähkömarkkinalain muutoksella mahdollistetaan tuulivoimaloiden liityntäjohtojen kokoaminen yhteen jakeluverkkoyhtiön toimesta. Parannetaan hankkeiden etenemistä Itä-Suomessa tuulivoimarakentamisen selvitysmies Arto Rädyn raportin suositusten mukaisesti ja aluevalvontaa vaarantamatta muun muassa kompensaatiolain avulla, kansalaisten oikeusturvasta huolehtien. Aluevalvonnan ja tuulivoimarakentamisen yhteensovittamiseksi perustetaan korkean tason yhteistyöryhmä,

20. 140 VAHVA JA VÄLITTÄVÄ SUOMI – PÄÄMINISTERI PETTERI ORPON HALLITUKSEN OHJELMA 20.6.2023

…jonka tehtävänä on varmistaa sekä nopeasti toteutettavissa olevien toimenpiteiden toteuttaminen että yhteinen pidemmän aikajänteen visio tuulivoiman sijoittamismahdollisuuksista erityisesti investointien suunnittelua varten. Hallitus määrittää kunnianhimoisen tavoitteen merituulivoiman kapasiteetille vuonna 2035 ja luo Suomelle kilpailuedun suhteessa Itämeren maihin, jotta suuret merituulihankkeet kytketään tuottamaan energiaa Suomen teollisuudelle ja kotitalouksille. Hallitus edistää ennakoitavaa ja kannustavaa toimintaympäristöä sekä sujuvaa hankekehitystä ja rakentamista niin talousvyöhykkeellä kuin aluevesilläkin. Merituulivoiman pelisäännöt ovat tällä hetkellä puutteelliset, ja talousvyöhykkeellä lainsäädäntöpohja puuttuu. Merituulivoiman pelisääntöjä selkeytetään toteuttamalla lainsäädäntöhanke, jossa Suomen talousvyöhykkeeseen kuuluvia vesialueita koskeva lainsäädäntö, lupaprosessit sekä korvaus- ja veroasiat määritellään viipymättä sekä yhteensovitetaan aluevesillä ja maa-alueilla toteutettavien hankkeiden pelisääntöjen kanssa. Pyritään luomaan kannustimet merituulipuistojen sijoittumiseen merialueiden muun käytön, kuten merenkulun ja kalastuksen, kannalta suotuisasti sekä haitat minimoiden. Huolehditaan näiden asioiden huomioonottamisesta luvituksessa. Hallitus selkeyttää työ- ja elinkeinoministeriön johtovastuuta merialueen energiakäyttöä koskevissa linjauksissa.

Aurinkovoima

Edistetään aurinkovoimainvestointeja maankäytön kannalta sopiville paikoille yhtenä keinona tasapainottaa uusiutuvan sähköntuotannon ajallista vaihtelua. Aurinkovoimarakentamista ohjataan rakennettuun ympäristöön, turvetuotannosta vapautuneille alueille ja joutomaille pyrkien välttämään tuotannossa olevien peltojen ja metsämaan merkittävä käyttö aurinkovoimaan. Hallitus varmistaa, että aurinkoenergiapuistojen sääntely- ja lupaprosessit ovat yhtenäisiä, joustavia ja ennustettavia koko maassa.

 

Bioenergia

 

Hallitus ylläpitää bioenergian vakaata ja ennakoitavaa toimintaympäristöä kansallisella päätöksenteolla ja aktiivisella EU-vaikuttamisella. Bioenergiaa tulee tuottaa ensisijaisesti erilaisista jäte-, jäännös- ja sivutuotteista. Biopolttoaineiden kestävää käyttöä ei rajoiteta esimerkiksi veroilla ja lainsäädännöllä, sillä bioenergialla on tärkeä rooli fossiilisen energian käytöstä luopumisessa ja huoltovarmuuden turvaajana. Hallitus edistää toimia, joiden avulla Suomesta tulee johtava biopohjaisten ratkaisujen kehittäjä ja tuottaja.

20. 141 VAHVA JA VÄLITTÄVÄ SUOMI – PÄÄMINISTERI PETTERI ORPON HALLITUKSEN OHJELMA 20.6.2023

Edistetään biokaasutuotannon kehittämistä ja käynnistämistä sekä biokaasun monipuolista käyttöä. Biokaasun käytön edellytyksiä tuetaan jakeluvelvoitteen ja kapasiteettimekanismin puitteissa sekä huolehditaan kannustavasta rahoituksesta. Biokaasun tuotantoa eläinten lannasta ja muista biojakeista lisätään ja biokaasun tuotannossa syntyvää materiaalia hyödynnetään tehokkaasti muun muassa lannoituksessa. Pienen mittakaavan energiatuotanto Hallitus huolehtii pienen mittakaavan uusiutuvan sähkön- ja lämmöntuotannon investointiympäristöstä. Vahvistetaan kotitalouksien ja yritysten mahdollisuuksia rakentaa omaa sähköverkkoa ja kytkeä siihen sähkön pientuotantoa sekä toteuttaa energiayhteisöjen kokeiluja. Hallitus kannustaa korvaamaan öljykattiloita kestävillä lämmitysmuodoilla. Tässä tarkoituksessa öljylämmityksen korvausremontit kytketään osaksi luotavaa jakeluvelvoitteen joustomekanismia. Kotitalousvähennyksen hyödyntämistä energiaremonteissa kehitetään ja laajennetaan. Hallitus luo edellytyksiä maatilatasoisen biokaasun tuotannon ja puupolttoaineilla tuotetun lämmön kasvulle. Lisätään kotitalouksien, maatilojen ja yritysten mahdollisuuksia rakentaa omaa biokaasuverkkoa.

Kirjoitettu 12.2.2026